sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Me jalkavaivaiset :D

Toi otsikko varmaan aukeaa kaikille kun lukee postauksen loppuun asti ;)

Torstaina otin Laukun mukaan tallille vähän kuvamaan kun ratsastin Hessulla. Ekulla oli vapaapäivä ja Hessu oli vielä kevyellä käyntiliikutuksella, joten tuli harvinaisen lyhyt tallireissu :)

Vajaa pari viikkoa sitten kävimme Hessun kanssa klinikalla. Siellä tultiin siihen tulokseen, että ongelma olisi Hessun takajalassa. Ei siis alun perin selässä, mutta selkäkin on saattanut kipeytyä kipeän jalan takia. Eläinlääkäri määräsi pelkkää käyntiä kahden viikon ajaksi. Tänään pääsen siis pitkästä aikaa kokeilemaan kunnolla miten Hessu liikkuu ravissa. Pidetään peukkuja, että hyvin menee! :)

Tämän postauksen kuvat ovat siis torstailta. Laatu on ihan järkyttävä, koska jouduin vähän muokkaamaan kuvia. Eikä noissa Laukun kuvaustaidoissakaan ole paljoa kehumista :D

Hessu ja Hessun uusi sadeloimi
Tällä viikolla tuli ihan yhtäkkiä syksy. Piti kaivaa esille kaikki viime talven ratsastuskamppeet, jotka alkoi jotenkin ällöttää. Nyt tekisi mieli päästä vähän ostelemaan uusia tulevaksi talveksi.
Erityisesti tuo mun panta, joka näkyy noissa kuvissakin, on ihan järkyttävä :D Se on ollut mulla jo ties kuinka monta vuotta, mutta se on kyllä ollutkin ehkä yksi mun elämäni parhaimmista ostoksista. Ratsastuskypärän kanssa se ei vaan oikein toimi.

Operaatio suitset päähän ja sitten treeniin

Hessulla on ihan hyvä käynti luonnostaan ja kun mennään vapain ohjin. Ongelma on kuitenkin ollut kokoajan se, että kun otetaan ohjat käteen, niin Hessu jännittyy ja käynti muuttuu passimaiseksi. En tiedä yhtään, mistä se voisi johtua. Ehkäpä Hessun salaperäisestä historiasta saattaisi löytyä vastaus, varmaan niiltä ajoilta ennen kuin se on tullut Suomeen. 
Oli syy sitten mikä tahansa, niin käynnin korjaaminen on meillä yksi iso projekti, joka tulee kestämään pitkään. Olen saanut korjattua sitä aina vasta kun olen ensin työstänyt ravia ja laukkaa. Nyt kun Hessulla ei ole saanut mennä kuin käyntiä, niin on ollut tosi vaikea edes tehdä mitään jumppaa. Hessun mielestä ohjat ei saa olla kädessä kun mennään käyntiä, joten olen mennyt enimmäkseen pitkässä eteen-alas muodossa tämän käyntiloman ajan.
Valmentajan suosituksesta meillä on ollut myös gramaanit matkassa mukana :)




Hessu suostui kulkemaan nätisti kun annoin sen mennä vähän pidemmässä muodossa. Tein taivutuksia sen kanssa kiemuroilla ja ympyröillä, mutta en vaatinut siltä paljoa. Lopetin aika lyhyeen, koska Hessu toimi niin kiltisti.




Meinasin kuolla nauruun kun katselin noita ratsastuksen jälkeen otettuja kuvia, joissa me Hessun kanssa poseerattiin. Sori vaan, mutta en tänne kehtaa niitä muita laittaa, koska mun ilmeet :D Sieltä löytyi mm. useampi kuvasarja joissa haukoteltiin yhtäaikaa Hessun kanssa. 
Jos joskus täytyy tehdä joku pikapäivitys, niin voin ehkä silloin julkaista ne, tai sitten en :D






Pakko tässä on varmaan kertoa mun epäonnen perjantaistakin. Olin aamupäivästä suunnistamassa koulusta. Löysin just viimeisen rastin ja lähdin juoksemaan sitä kohti kunnes juoksin kiveen ja nilkka vääntyi aika pahasti. Kinkkasin toisella jalalla sen rastin luokse ja jatkoin matkaa siellä keskellä metsää. Kun kipu vähän helpotti niin jatkoin taas juoksemista ja aloin lukea karttaa. Ei ollu kovin järkevää, sillä juoksin uudestaan(!!) kiveen ja sillon muuten tuntui heti, että nyt on kyllä entinen nilkka. Sattui ihan hirveesti, mutta niimpä vaan juoksin koululle asti ja sain sen päivän osalta kympin suunnistuksesta. Pystyin kävelemään ihan hyvin, mutta joka välitunti sattui enemmän ja enemmän. 
Iltapäivällä kun menin tallille, niin liikkuminen oli jo aika vaivalloista. Ratsastin silti Ekun kevyesti läpi, koska oli kisat tulossa. Tallillakin olin vaan sitkeästi, koska sinne muutti uusi heppa :D Sellainen tosi hieno kansallisen tason kouluhevonen :) mutta ei siis minulle tullut uutta heppaa, älkää säikähtäkö  ;)
Illalla tilanne oli se, että en pystynyt varaamaan yhtään painoa mun kipeälle jalalle. Eikä ollut kyllä yhtään kiva juttu. Siinä meni sitten perjantain suunnitelmat ja muutenkin vähän huolestutti tuleva kisapäivä.

Seuraavassa postauksessa kerronkin sitten miten meidän kisapäivä sujui ;) 
Ja pahoittelut sekavasta tekstistä...

tiistai 24. syyskuuta 2013

Aluekoulukisat 21.9

Näitä kisapostauksia tulee nyt kokoajan, toivottavasti ette ole ihan kyllästyneitä. Kisakausi alkaa vetelemään viimeisiään koulukisojen osalta, joten kyllä nämä pian loppuu ;)

Lauantaina oltiin Killerillä kisoissa jälleen Ekun kanssa. Menin ensin luokan He B:0, koska mut laitettiin seuran joukkueessa siihen luokkaan. Olisin muuten mennyt pelkän He A:n jos ei olisi ollut joukkuekisaa. 
Koska kyseessä oli He B, siinä piti mennä nivelillä. Verryttelyalue ja kisakenttä oli mennyt ihan kauheaan kuntoon kovan sateen takia, joten pohja oli tosi raskas. Muutenkaan Ekku ei suostunut toimimaan nivelillä, joten lopputulos ei ollut kovin hyvä. Radalle lähdettiin aika huonoilla fiiliksillä.
Ekku ei todellakaan toiminut radalla. Alussa oli kaksi keskiravipätkää, joista jälkimmäisen Ekku päätti laukata. Mietin mielessäni, että voi jestas mikä ääliö, pyysin selvästi keskiravia ja kaakki nostaa laukan. Kun lopulta päästiin lopputervehdykseen niin otti päähän ihan hirveästi.

Keskikäyntipätkältä
Menin raviradan puolelle ja yritin saada Ekkuä vähän toimimaan nivelillä, mutta turha toivo. Asteltiin sitten kopin luokse ja vein Ekun katokseen loimi päällä syömään heiniä ja odottelemaan helppoa A:ta.
Meidän prosentit kuulutettiin ja yllättäen sieltä napsahti 59,400%. Kyseessä oli kuitenkin helppo B, joten ei sinällään ihme, että laahustamalla radan läpi sai noinkin hyvät. Jos Ekku olisi helpossa A:ssa liikkunut samanlailla, niin olisi voinut tulla paljon huonommat prosentit, koska siinä vaaditaan jo kantokykyä ja liikettä erilailla.
Arvostelupaperitkin saatiin käteen. Toiselta tuomarilta tuli 61,200% ja toiselta 57,600%, eli minun mielestä aika iso ero. Tuomarilla on tietysti valta laittaa semmosia pisteitä sinne kuin itse haluaa, eikä siihen voi vaikuttaa jos ei satu miellyttämään tuomarin silmää. Menihän se omasta mielestänikin ihan surkeasti, mutta silti oli aika mielenkiintoista vertailla niitä kahden tuomarin papereita. 
Toisessa paperissa oli tullut kolmikaarisesta kiemuraurasta 7,5 pistettä, ja lapussa oli muutenkin kolmee seiskaa. Laskeskelinkin, että jos Ekku ei olisi laukannut sitä jälkimmäistä keskiravipätkää, vaan mennyt samanlailla kuin aiemman keskiravin ja saanut siitäkin kutosen, niin prosentit toiselta tuomarilta olisi olleet 64,8. Ihan tyhmäähän sitä on jälkikäteen enää miettiä, mutta silti :)

Odoteltiin pari tuntia kunnes alkoi mun seuraava luokka He A:2. Vaihdoin Ekulle kanget ja lähdin hyvissä ajoin kävelemään ja verkkaamaan. Ekku toimi verkassa tosi hyvin, enkä viitsinyt tehdä kovin pitkää verryttelyä ettei Ekku väsähdä. Hyvä meininki jatkui radalle asti ja olin tosi tyytyväinen Ekkuun kun suoritus oli ohi. Tiesin kyllä, miten olisin joka kohdassa voinut tehdä jotain paremmin, mutta nyt mentiin näillä. Tässä luokassa oli molemmat tuomarit samat kuin he B:ssä. Ja kappas vain, saatiin taas siltä toiselta tuomarilta huonommat pisteet kuin toiselta. Jännä juttu... ;D
Kun kahden tuomarin pisteet laskettiin yhteen niin lopputulos oli 60,69%, että ei nyt ihan hirveän huono tulos. Oltiin tuloksissa sijalla 5, ekat ei-sijoittuneet. Toiselta tuomarilta saatiin jopa yksi 8! Ollaan ainoastaan kerran aikasemmin saatu Ekun kanssa 8. Nyt kun vaan saadan joka kohdasta 8, niin hyvin menee :D Siinäpä olisi ensi kaudelle _vähän_ tavoitetta ;)

Sipsuttamalla kouluaitojen sisälle, ja ilmekin on kohdillaan ;)
Ei siis tullut ihan epäonnistunut kisapäivä. ÄSeRan joukkuekkin tuli pronssille joukkuekisassa. Olin kyllä paikalla kun oli mitalien jako, mutta luulin ettei mun ja Ekun he B:n sähellys vaikuttanut meidän joukkueen tuloksiin. Oltaisiin me kuitenkin saatu mitali, mutta mä saan sen nyt vähän jäljessä kun tässä oli pientä säheltämistä :)

 Ensi viikonloppuna meen Ekun kanssa seurakoulukisoihin. Vaikka ne onkin seurakisat, joita mun ei enää pitänyt kisata, niin meen nyt silti. Kerrankin on omalla paikkakunnalla ja lyhyt kisamatka + se, että haluan olla mukana tukemassa muistorahastoa, johon kisojen tuotto menee :)

Tältä näyttää nyt meidän reissukalenteri viikonloppujen osalta seuraavan kuukauden ajan:

  • 28.9 Seurakoulukisat 
  • 4.-6.10. Valmennusviikonloppu Jyväskylässä
  • 12.-13-10 Aluekatsastukset Lomailen viikon Kroatian auringossa :D Ekku ja Hessu on sen ajan mun valmentajan kovassa treenissä.
  • 18.10. Suomessa taas ja HIHSiin tuhlaaman kaikki rahat ja vähän kattelemaan kisoja :D
  • 25.-26.10 Alueiden välinen joukkuekisa Ypäjällä
Yritän ehtiä tehdä jonkun muun postauksen tähän väliin ennen kuin tulee seuraava kisapostaus. Oon saanut 3 haastetta ja oon mm. kisamatkoilla tabletilla tehnyt haastepostauksen, joten jos en muuta keksi niin voin julkaista sen haasteen. Tai sitten voin laittaa jotain kuvia kännykästä tms, koska näitä pelkkiä kisapostauksia voi olla vähän tylsää lukea :)

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Aluemestaruuskisat

Sunnuntaina suuntasimme Ekun kanssa Hankasalmelle henkilökohtaisiin aluemestaruuskisoihin. Menimme vain yhden He A luokan, joka oli junioreiden aluemestaruusluokka. Tää kyseinen luokka oli avoin vain junioreille, eikä siinä sitten ollutkaan montaa osallistujaa.

Kun pääsimme perille niin siellä oli iloinen Pirita, joka oli Veran kanssa saanut toisesta luokasta tosi hienot prosentit ja sijoittui siinä luokassa :) Tuli heti hyvä mieli, ainakin joku on onnistunut jos me Ekun kanssa feilataan.

Meillä oli reilusti aikaa, joten laiteltiin Ekku kuntoon ja kävelin muutaman kierroksen verkka-alueella, mutta tulin sieltä vielä hetkeksi pois, koska oli niin paljon aikaa mun suoritukseen. Siinä sitten joku tuli kertomaan, että junnumestaruusluokassa ei saa mennä kangilla. Minähän en tietenkään mitään tuollaista ollut muistanut/tiennyt, vaikka oonkin kisasääntöjä selaillut. Yleensä mulla on myös ollut nivelet matkassa mukana, vaikka olisinkin mennyt kangilla. No arvatkaapa vain, että oliko mulla nyt niitä niveliä mukana? Eipä tietenkään :D Tällästä tää on kun blondi on taas vauhdissa :D

Onneksi ratsastuskoululta lainattiin meille suitset, joten päästiin starttaamaan. Tosin meni varmaan 20 minuuttia ennen kuin saatin vaihdettua Ekun oma nivelkuolain niihin suitsiin. Ne hihnat oli ihan kivikovat ja jäykät, ja vaikka neljän henkilön voimin niitä availtiin, niin tuotti silti tuskaa saada ne auki :D

Menin heti verryttelemään kun saatiin suitset Ekun päähän. Alkuun Ekku ei suostunut toimimaan yhtään. Se vastusteli tuntumaa, eikä suostunut kuuntelemaan pidätteitä ja tulemaan läpi. Annoin sen mennä aika pitkänä ja otin ravit ja laukat molempiin suuntiin. Sen jälkeen pidin lyhyen käyntipätkän pitkin ohjin.
Kun aloin taas ottaa ohjia käteen ja jatkamaan verryttelyä, niin Ekku yllättäen toimikin jo paremmin. Ei mitenkään hyvin, mutta paljon paremmin. Se tuli jo paremmin läpi ja kantoi itsensä. Tein vähän siirtymisiä, vastalaukkoja ja väistöjä ravissa. Sitten taas vapain ohjin käyntiä ja sen jälkeen radalle.

Alkutervehdykseen tulossa...
Sori, en jaksanut muokata näitä paria kuva...
Radalla ei tapahtunut mitään kauheaa virhettä, mutta olisin voinut ratsastaa tarkemmin tiet ja Ekku olisi voinut kantaa itsensä paremmin. Tiedän, että oltaisiin pystytty paljon parempaan, mutta olin kuitenkin tosi tyytyväinen radan jälkeen.
Menin kävelemään Ekun kanssa ja odoteltiin luokan loppumista. Ehdin välissä saada paperitkin käteen ja meidän prosentit oli 61,563%. Tuli ihan hyvät prosentit kuitenkin, vaikka oli lainasuitset ja muutenkin kauhea sähellys ennen lähtöä. Ja itseasiassa nuo on nyt mun ja Ekun ennätysprosentit alue He A:sta :)

Meidät kutsuttiin sitten mestaruuskisan palkintojenjakoon hakemaan pronssimitali. Olihan se ihan kiva voittaa pronssia, mutta mun mielestä siinä olisi saanut olla vähän enemmän haastetta. Osallistujia oli sen verran vähän, ettei tuo nyt ollut kovin vaikeaa saada pronssia. Enemmän noi prosentit lämmitti mieltä :)

Aww, on se vaan komein ja parhain jäbä <3
Ajeltiin sitten kotia kohti ja tallilla hoideltiin iltatallihommat kiireellä, koska telkusta oli alkamassa esteratsastusta sieltä Hevoset stadikalla -tapahtumasta. Silti kymmenisen minuuttia siitä alusta jäi näkemättä. Oli hienoja hevosia ja hyviä ratsastajia, sekä tosi siistiä ratsastusta! Kyllä suomalaiset osaa esteitä hypätä ;)
Sekä vielä illalla oli iloinen uutinen se Elmon EM-kultamitali kenttäratsastuksessa, sitä oltiinkin jo perjantaista asti jännitetty.
Tuntuu siis, että viime sunnuntaina oli kaikilla hyvä päivä :) Tälläsiä vaan lisää!

Seuraavana päivänä selvisi, että mut on valittu Keski-Suomen koulujoukkueeseen Ypäjälle! Lokakuun lopussa siis suuntana Ypäjä ja silloin on tämän kauden viimeiset koulukisat.

lauantai 14. syyskuuta 2013

Hessun kuulumisia

En ole ehtinyt kirjoittaa Hessun kuulumisista pitkään aikaa, koska on ollut hirveä kiire. Tässä onkin ehtinyt tapahtua vähän kaikenlaista, joten kirjoitan ihan lyhyesti koska ei ole nyt oikein uusia kuviakaan.

Meillä alkoi Hessun kanssa ilmetä ongelmia silloin kun kentälle alettiin tekemään aitoja muutama viikko sitten. Hessu alkoi säikkyä ihan kaikkea aina kun olin sen selässä. Pahimmillaan se teki tosi nopeita 180 asteen käännöksiä kovasta vauhdista ja hulluja pukittelusarjoja. Ihme kyllä oon pysynyt kyydissä. Ne alkoi useimmiten aina siitä kun se näki yhtäkkiä jotain tosi pelottavaa kentän laidalla. Kuitenkin valmentajan kanssa epäiltiin, että se on kipeä. Me ollaan kyllä tiedostettu alusta asti, että nyt kun sillä aletaan tosissaan treenaamaan, niin sillä tulee paikat kipeäksi, joten sinällään ei ollut mikään yllätys.
Itseasiassa se on jo heinäkuusta alusta asti astunut vasemmalla takajalalla hieman lyhyempää askelta kuin oikealla. Valmentajat sanoivat, että se on ihan normaalia, koska sitä on nyt alettu tosissaan treenaamaan. Eikä kuulemma pidä huolestua siitä.
Nyt viime viikkoina Hessu on kuitenkin vaan muuttunut aika mahdottomaksi ratsastaessa. Välillä mietittiin, että onko tuo nyt vain sen jotain temppuilua, mutta ollaan oltu kokoajan sitä mieltä, että kyllä se kivusta johtuu.

Tässä vähän aikaa sitten selvisi, että se Hessun selkään muokattu satula ei ollut ollenkaan sille sopiva. Lisäksi sille oli tullut ristiselkään jotain jumia treenamisen takia, juuri niin kuin valmentajan kanssa oltiin epäiltykin. Nyt satula-asia ainakin on onneksi hoidettu kuntoon.
Hessu sai eläinlääkäriltä lääkettä ja muutaman päivän loman. Sen jälkeen aloin taas jatkaa kevyesti sen kanssa hommia. Edelleen se kulki korvat luimussa ja tosi hermostuneena joinain kertoina, mutta parempiakin päiviä oli välissä. Sairasloman jälkeen se on kuitenkin ollut kokoajan takaosastaan todella jäykkä.

Mun valmentaja piti meille tällä viikolla kevyen koulutunnin ja sain siltä hyviä neuvoja siihen, miten Hessua pitäisi nyt ratsastaa ja miten paljon siltä voi vaatia. Valmentajan kanssa päätettiin, että on parempi käyttää Hessua klinikalla. Siellä ne voi piikittää sitä pidemmällä piikillä kuin eläinlääkäri, joka kävi meillä tallilla. Samalla siellä voidaan myös katsoa, että mitä siellä selässä tarkalleen on. Saa sitten ainakin varmuuden.
Torstaina hevosilla kävi hieroja, joka oli antoi Hessulle jotain sähköhoitoa. Ei Hessulla pahoja jumeja ilmeisesti ollut, mutta hieronnasta oli kai jotain hyötyä, koska se oli ihan eri hevonen eilen ja tänään kun ratsastin sillä. Ei yhtään luimimista tai äkäilemista, vaan Hessu mennä puksutti tosi hienosti ja oli ihan innoissaan vain :) Siitä on tosi paljon aikaa kun se on viimeksi ollut tuollainen. Ja silloin kun se oli kunnossa, niin se oli aina tuollainen iloinen ja teki kyllä ihan mielellään töitä.
Me mennään nyt kuitenkin tiistaina klinikalle ja katsotaan minkälainen tuomio sieltä tulee. Ei pitäisi olla mitään kovin vakavaa, mutta pakkohan se on pois hoitaa :) Nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että ollaan jo paljon parempaan päin menossa.

Hessun treenit on ollut tosi kevyitä ja sillä on ollut paljon vapaapäiviä. Olen tehnyt sen kanssa paljon kaikkea maastakäsin ja me ollaan oikein kunnolla pidetty hauskaa yhdessä. Hessu tuntuu luottavan aina vain paremmin. Se kulkee vapaanakin kiltisti mun perässä, vaikka näkisikin ympärillään kaikkea mielenkiintoista. On se vaan aika ihana heppa ;)

Loppukäyntejä ilta-auringossa

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Aluekoulukisat 7.9

Eilen olin Ekun kanssa koulukisoissa Korpilahdella. Pääsin onneksi mukaan, vaikka sähelsinkin sen ilmoittautumisen kanssa viime viikolla.

Perjantai-iltana letitin Ekun, pakkasin kaikki tavarat ja putsasin varusteet. Kaikki oli sitten aamulla valmiina kun jouduttiin lähtemään aikasiin matkaan. Lähdin luokan ja koko kilpailun ensimmäisenä klo 9.30. Me oltiin onneksi hyvissä ajoin perillä, joten ehdin verrytellä Ekun huolellisesti.

Menin vain yhden luokan, joka oli HeA FEI World Dressage Challenge - test B. Jos joku tietää tuon ohjelman, niin eikös olekkin aivan ihana ohjelma ;) Siinä tapahtui kokoajan jotain, eikä ollut yhtään semmosta väliä jossa voisi vain puksuttaa eteenpäin.
Lähdettiin radalle ihan hyvillä mielin. Heti kun asteltiin kouluaitojen sisälle, niin Ekku muuttui vähän tahmeaksi. Se ei kyllä ollut mikään ihme, sillä kentän pohja oli ihan kamala. Se oli ihan märkä, mutta myös tosi epätasainen. Lanaajalle oli kai tullut kiire tai jotain...
Onneksi mulla oli kannuksina pyörärissat, joten niillä sai vähän herätettyä Ekkua. Ennen kuin sain lähtömerkin tein avoja ja voltteja ravissa. Ekku teki heti selväksi, ettei se jaksa nostaa kinttujaan noin raskaalla pohjalla, joten sitä sai sitten ihan toden teolla hoputtaa liikkumaan.


Mentiin jotenkuten siististi ohjelma läpi. Takaosakäännöksissä meni vähän fail ja samoiten oikeassa laukannostossa. Ne johtuu ihan siitä, että Ekku ei ollut pohkeelle hereillä, joka taas todennäköisesti johtuu siitä raskaasta pohjasta (tai ainakin Ekun mielestä raskaasta). Ovela heppa kun käytti heti tilaisuutensa hyväksi :D Mietinkin mielessäni, että jos Ekku osaisi puhua niin se sanoisi "ei pysty, liian hapokasta" :D

Vähän kärsinyt laatu kun jouduin niin paljon zoomaamaan :/

Lähdin kävelemään loppukäyntejä metsätielle kisa-alueen vieressä. Siellä kävin monesti vuosi sitten kesänä käppäilemässä, koska tuli aika paljon rampattua kisoissa tuolla Korpilahdella. Siellä oli niin tutun näköistä ja mietinkin, että miten vuosi on mennyt näin nopeasti. 
Kävelylenkin jälkeen otettiin kamat pois Ekulta ja laitettiin se koppiin syömään heiniä. Meidän prosentit kuulutettiin jossain vaiheessa ja oli ihan mukava yllätys kun sieltä napsahti 59,400%. Mentiin sitten hakemaan mun arvostelupöytäkirjat ja kattelemaan muiden suorituksia. Oli kiva huomata, että en ollut ainut jonka heppa muuttui tahmatassuksi kouluaitojen sisällä :D 
Jonkin aikaa me oltiin 3.sijalla, mutta tiesin, että tuun siitä vielä tippumaan, koska mun jälkeen oli tulossa sellaisia ratsukoita jotka olivat juuri sijoittuneet/voittanut vaativassa B:ssä.

Noista meidän prosenteista vielä sen verran, että olin jo kotona ajatellut, että semmoset 56% voisi olla ihan hyvä tavoite. Tuon tyylisiä ohjelmia joissa tapahtuu paljon nopeassa tahdissa me ei olla vielä hirveästi menty. Vaikka vähän tökki toi meidän meno, niin silti suoriuduttiin tosi hyvin tuosta ohjelmasta. Ainakin reilusti yli tavoitteen :)
Lähdettiin sitten ajelemaan kotia kohti kun oltiin katsottu muutama suoritus. Käytiin matkalla pikaisesti Agrimarketissa ostamassa hevosille lisää raeleikettä ja pari pinkkiä kahvaa tarhojen portteihin.
Tallilla hoidin Ekun ja vein sen laitumelle, jonka jälkeen purin kaikki kisakamat takaisin paikoilleen.
Sen jälkeen lähdin kotiin vähän relaamaan ja nukkumaan. Illalla lähdin vielä ratsastamaan Hessun ja Cheryn + tekemään iltatallin.

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Sekavaa touhua

Oi mikä komistus ;)
Ekun jalka on ollut nyt ihan hyvä viime päivinä ja olen pystynyt ratsastamaan sillä normaalisti. Oli vain pakko tehdä päätös, että Ekulla ei nyt enää hypätä. Mä tosiaan haluan mieluummin, että sillä on vielä paljon käyttöaikaa kouluratsuna kuin että hyppään sen "rikki" ja sitten se ois pian entinen hevonen. Oon kuitenkin ajatellut, että menisin nyt talvella Hessun kanssa kenttävalmennuksiin ja jos kävisi ensi kesänä harrastetta kokeilemassa.  Ne esteet ei oo kovin korkeita ja se olisi mukavaa vaihtelua meille molemmille.

Tuo otsikko viittaa mun eiliseen paniikkikohtaukseen. Menin kipaan (kipa=kisapalvelu, jossa hoidetaan ilmoittautumiset yms. jos joku ei tiedä) ja tarkoituksena oli ilmoittautua ensi viikonlopun koulukisoihin. Huomasin, että viimeinen ilmoittautumispäivä oli ollut jo perjantaina. Siinä sitten aikani kirosin ja hakkasin päätä seinään, joka ei pahemmin auttanut. Olin katsonut päivämäärän väärin, eikä muuten ollut ensimmäinen kerta tällä viikolla. Voisi harkita jotain kalenterin käyttöä tai muuta sellaista, eihän tästä muuten tule enää yhtään mitään. Olin ihan maassa, koska mä oon niin kauan odottanut niitä kisoja ja nyt se jäi ilmoittautumisesta kiinni etten pääse sinne. Soitettiin sinne järjestäjille ja ne lupasi, että koittavat järjestää mut mukaan. Sinne otetaan muutenkin jälki-ilmoittautuneita poisjääntien tilalle. Sain sitten onneksi huokaistua helpotuksesta. No, enpähän varmaan toista kertaa enää samaa virhettä tee. Oon jo aiemminkin tänä kesänä sekoillut tuon kipan kanssa, niin mua varmaan pidetään kohta ihan outona :D

Sitten olisi sellaisia uutisia vielä, että eläinlääkäri kävi torstaina tallilla. Se tutki Cheryn jalan ja samalla tsekkasi Hessun, joka on ratsastaessa ollut vähän kipeän oloinen viime aikoina. Kummallakaan ei ollut mitään vakavaa. Molemmat saivat muutaman päivän sairasloman, Cherylle vähän pitempi. Ja ilmeisesti asia on nyt niin, että Chery voi ihan hyvin tuosta parantua eikä sen päiviä tarvitsisi päättää vielä aikoihin. Eli aika mahtava uutinen! :)

Ratsastin eilen Ekulla koulua. Verryttelin ympyröillä ravissa ja laukassa. Sen jälkeen pyysin kuvaajan ottamaan muutaman kuvan, sillä halusin vähän nähdä itsekin mun istuntaa. Otin ympyrällä ravia ja laukkaa molempiin suuntiin ja sitten vähän videokuvaa suorista linjoista, koska halusin katsoa,että istunko ihan keskellä. Ei mun istunta niin paha ollut kuin mitä olin kuvitellut. Jossain kohtaa laukassa pieni könötys vielä, mutta edistystä on silti tapahtunut.

Ekun niskaa täytyisi saada vielä vähän ylös, koska nenu karkaa välillä vähän liian alas niin kuin joissain kuvissa näkyy. Ja se meinasi ottaa vähän tyhjäksi edestä, mutta muuten se oli aika hyvä alusta alkaen.
Me ei tosiaan yhtään panostettu poseeraamiseen ja ulkonäköön kun oli vain tarkoitus vähän istuntakuvia ottaa. En osaa enää ratsastaa silmälasit päässä, joten varmaan siitä johtuu toi ihana kaksarileuka-ilme joka kuvassa :D













Kuvaaja lähti siitä sitten pois ja jatkoin treenaamista raviväistöillä. Tulin niitä erilaisilla teillä ja vaihtelin suuntaa välissä. Homma toimi erittäin hyvin, joten en kovin kauaa niitten kanssa jankannut. Siirryttiin vastalaukkaan. Tulin kolmikaarista molempiin suuntiin, jossa keskimmäinen kiemura tuli siis vastalaukkaa. Nekin sujui niin helposti, että vaihdoin keskilaukkalävistäjiin. Tultiin lävistäjälle jossa otettiin keskilaukkaa vähän yli puoleen väliin. Sen jälkeen vähän otin Ekkua kasaan ja tavallista harjoituslaukkaa ja ihan lävistäjän lopussa laukanvaihto. Noita muutaman kerran molempiin suuntiin. 
Ekku toimi kuin ajatus, joten mun oli sitten ihan pakko lopettaa. Mietinkin, että olisi pitänyt varmaan jotain sarjavaihtoja treenata että sais kunnon haastetta :D No ei nyt sentään, mutta Ekku oli kyllä oikein hieno mies! Se teki nätisti kaiken mitä pyysin, joten oli hyvä lopettaa siihen :)

Jos nyt ensi viikonlopulla mennään Ekun kanssa sinne kisoihin niin olisi semmonen ohjelma luvassa, jossa tapahtuu kokoajan kaikkea. Vastalaukkaa, takaosakäännöksiä, avotaivutuksia jne. Semmosta ohjelmaa me nyt kaivattaisiinkin kun sujuu niin hyvin treenit.