lauantai 23. marraskuuta 2013

Seuranestemestaruuskisat 17.11

Tähän postauksen alkuun tulee vaan pelkkää tekstiä, mutta koittakaa jaksaa lukea :D

Viime sunnuntaina lähdimme käymään estekisoissa. En itse ole ollut estekisoissa vuoteen. Hessunkin edellisistä estekisoista on kulunut jo varmaankin useampi vuosi. Ollaan muutenkin harjoiteltu hyppäämistä aika vähän ja pienillä esteillä. Kuitenkin lähdettiin vähän seurakisoihin hyppäämään luokkiin 70 & 80cm (jossa uusinta oli 90cm).
Myrsky oli kaatanut puita tielle, joten saatiin aamulla jännittää, että päästäänkö me ollenkaan lähtemään. Kiertotietä se kuitenkin onnistui :) Oli vaan aika hurjan näköistä kun puut huojuivat ja näyttivät kaatuvan päälle.
Päästiin kuitenkin lähtemään hyvissä ajoin. Me mentiin tosi aikaseen kisapaikalle, koska mun ja Hessun tallikaveriratsukko, jotka tulivat meidän kyydissä, starttasi kahdessa ekassa luokassa.
Minä ja Hessu menimme siis kolmannessa luokassa joka oli korkeueltaan 70cm. Rata ei ollut mitenkään paha, joten uskoin selviävämme siitä. Verkassa Hessu oli ihan pöljä. Se teki äkkikäännöksiä, yritti vähän pomppia pystyyn ja asteli välillä jotain omia piaffipassage-sekoituksiaan :D Tällästää tää on kun hieno kouluratsu laitetaan estekisoihin ;D
Verkkahypyt sujuivat ihan hyvin, joten ainoa huolen aihe oli se, että mitä Hessu tuumaa radalla yleisöstä.

Kun päästiin radalle, menin ensimmäisenä näyttämään Hessulle yleisöä. Hessu oli sitä mieltä, että haluaa lähteä takaisin verkka-alueelle muiden heppojen luokse ja päätti kääntyä takaisin. Kyllä Hessu sitten kuunteli kun käänsin sen toiseen suuntaan ja lähdin ratsastamaan kohti lähtölinjaa.

Hessu innostui vähän liikaa kun rata alkoi. Se vaan pidenti askeltaan ja sukelti hirveellä vauhdilla esteille. Mun pidätteillä ei ollut mitään tehoa. Päästiin kuitenkin ihan puhtaasti perusrata ja jatkettiin uusintaan suoraan. Hessun vauhti ei hidastunut yhtään vaikka oltiinkin radan lopussa. Muistan, että yhdessä vaiheessa sain melkeinpä kaksin käsin vetää vasemmasta ohjasta, koska tuleva este oli vasemmalla ja Hessu vaan veti täyttä laukkaa suoraan eteenpäin, eikä kuunnellut yhtään kun yritin kääntää sitä sille esteelle.
Kun olimme maalissa niin tuntui kuin olisin juuri juossut maratoonin :D Tällä kertaa se ei johtunut siitä, että hevonen oli liian laiska liikkumaan ja itse olin joutunut liikkumaan hevosen puolesta, niin kuin Ekun kanssa aikoinaan. Tällä kertaa mulla oli liian innokas hevonen :D No tietystihän se on vain hyvä asia, mutta Hessu sais kyllä keskittyä vähän paremmin ratsastajaan sekä lopettaa sen sukeltamisen ja ohjien kiskomisen. Videolta katsottuna se rata ei onneksi näyttänyt niin pahalta kuin miltä se tuntui.

Me ei sijoituttu siinä luokassa, mutta muistaakseni oltiin aika lähellä sijoitusta. Jos Hessu olisi keskittynyt, niin sen kanssa olisi voinut helposti ratsastaa aikaa, mutta nyt se Hessun nopeus ja ketteryys meni kaikkeen turhaan säätämiseen... Tosin puhdasta rataa me vain lähdettiin hakemaan ja se tavoite suoritettiin, joten täytyy olla tyytyväinen ;)

80cm luokkaan tulikin jo "kunnon" esteitä, muuri,vesimatto yms. Vaikka Hessu on muuten säikky ja arka hevonen, niin erikoisesteet ei ole sille onneksi ongelma. Verkassa esteen alle laitettiin myös vesimatto, jota muut hevoset kauhisteli paljon, mutta Hessu tuskin edes huomasi sen olemassaoloa :D

Verkassa Hessu oli tosi hyvä ja radalla vielä parempi. Se keskittyi olennaiseen ja kuunteli mun pidätteitä jo vähän paremmin. Kaikki muurit ja vesimadot ylittyi helposti ja nollilla tultiin taas maaliin!
Tällä kertaa oli jo parempi fiilis radan jälkeen. Vaikkakin Hessu vieläkin vähän sääti omiaan, enkä päässyt laskemaan kunnolla askelia esteille, niin nyt sain sen kuitenkin jo käännettyä paremmin ja kokoamaan sekä lisäämään vauhtia mun mielen mukaan :)

Jäljellä oli vielä uusinta, johon esteet nousi 90cm:n. Mä olin suunnitellut, että otan perusradalta tarkotuksella pudotuksen, jottei tarvisi tuota uusintaa hypätä :D Mutta hupsista, ei sitä pudotusta tullutkaan :D
Ei siinä muuten mitään, mutta me ei olla treenattu koskaan 90cm rataa, eikä muutenkaan treenattu hyppäämistä kovin paljoa, joten ajattelin sen olevan vielä liian iso askel meille ratsukkona. Nyt kun perusrata meni hyvin, niin enhän mä tietenkään voinut olla hyppäämättä sitä uusintaa :D

En enää verkannut uusintaan, koska säästin Hessun voimia vielä viimeiselle parille hypylle. Uusintaradalla Hessu oli vieläkin parempi kuin aiemmin. Otin aika iisisti pari ekaa estettä. Kun huomasin kakkosen hypättyäni, että tää hommahan sujuu, niin lähdin kunnolla ratsastamaan aikaa.
Nollilla päästiin maaliin asti ja sitten Hessu sai ansaitsemansa rapsutukset.
Tää on niin laatukuva ennen kaikkea ;)


Odoteltiin jokin aikaa verkka-alueella meidän sijoitusta.
Perusluokassa oltiin neljänsiä, tosi pienellä erolla kolmanteen sijaan. Meidän seuran estemestaruuskisassa oltiin pronssilla, joten päästiin vähän laukkailemaan kunniakierrokselle ;)


Videolla siis näkyy pelkästään 80cm luokka ja 90cm uusinta.


Ei siis ollut ihan turha reissu. Päästiin maneesiin ratsastamaan ja saatiin vähän vaihtelua meidän koulutreenien väliin, sekä tietysti hieno mitali. Ei meidän näköjään tarvitse esteitä treenata kun Hessulla on niin verissä tuo hyppääminen :D Ehkä se kiskoi multa ohjaa sen takia, koska se halusi itse hoitaa hommat minun puolesta :D Tai niin mä ainakin luulisin...
Hessu muuttuu kyllä esteradalla ihan erilaiseksi. Tuntuu selkäänkin, miten sillä herää hirveä taistelunhimo ja tarve olla paras ja nopein.
No ei ihmekään kun se on hienon MM-kulta/olympiaestehevosen jälkeläinen ;)

Hessun isipappa Dollar du Murier ja Eric Navet :D On ne vaan hieno pari...  :DD

Täytyy tähän loppuun ilmoittaa, että tänä viikonloppuna olisi pitänyt olla aluekoulukatsastukset, mutta koko valmennusrengas peruuntui tältä valmennuskaudelta :( Olisin päässyt Itä-Suomen renkaaseen, mutta päätin jättää sen tilaisuuden kuitenkin käyttämättä. Onhan mulla jo noita valmennuksia muutenkin niin paljon, että ei se haittaa jos tällä kertaa en ole renkaassa.

lauantai 16. marraskuuta 2013

Kouluvalmennus

Hessun satulasta otettiin maanantaina pari toppauspalaa pois, koska Hessun lihakset ovat kasvaneet ja satula oli jäänyt edestä ahtaaksi. Olisikohan sillä ollut mahdollisesti jotain vaikutusta, sillä Hessu muuttui ratsastessakin yhtäkkia aivan eri hevoseksi. Tiistaina mun valmentaja ratsasti Hessun ennen mun ja Ekun valmennusta. Hessu liikkui aivan älyttömän hienosti kun katsoin sen liikkumista kentän reunalla. Varmaan ensimmäistä kertaa ikinä minun nähden se käytti takajalkojaan kunnolla.
Sama meno jatkui keskiviikkona kun itse ratsastin Hessulla. Se oli ihan superhyvä! Sain istua satulaan ja keskittyä omaan ratsastamiseeni ja Hessu hoiti hyvällä yhteistyöllä oman osansa :)

Päätin muuttaa mun suunnitelmaa, ja otinkin Ekun sijasta Hessun torstaina kouluvalmennukseen Jyväskylään. Nyt kun aletaan taas kunnolla treenaamaan Hessun kanssa, niin on hyvä tietää, mitä on järkevintä lähteä ensimmäisenä korjaamaan.

Valmennuksesta oli jälleen kerran taas paljon hyötyä. Mun piti ratsastaa Hessu kunnolla oikealle ohjalle, vaikka Hessu itse oli vähän toista mieltä asiasta. Lisäksi oli paljon muitakin pienempiä juttuja, joita korjattiin. Yksi isompi juttu oli se, että Hessu ei saa heittää takaosaa sisälle laukannostoissa. Sitä korjattiin niin, että pidin molemmat pohkeet vierekkäin takana ja annoin sieltä laukka-avut. Jos laukka ei noussut, niin sitten uusi yritys. Hessu tietysti suuttui kun ei saanutkaan heitellä miten sattuu sitä takaosaansa. Kerran se vetikin tyylikkään pukin, mutta antoi sitten periksi ja nosti nätisti ja suorana oikean laukan. Tuo johtuu ihan siitä, että oikea puoli on sille paljon heikompi puoli kuin vasen. Toinen isompi juttu oli se, että kun mennään lävistäjää niin ei saa antaa Hessun tehdä lisäyksiä ja laukanvaihtoja ominpäin. Tuon mä kyllä tiesinkin, mutta sain vähän neuvoa siihen, miten lähteä korjaamaan sitä.

Hessu liikkui kuitenkin tosi hyvin koko valmennuksen ajan. Tuokin valmennus oli lähinnä peruasioiden treenaamista, mutta ne pitää olla tosi hyvin hallussa ennen kuin lähdetään treenaamaan tästä vaikeampia juttuja :)

Kuvia mulla ei nyt ole, koska ne ei vaan onnistu tähän aikaan vuodesta. Mutta muutama pätkä videota löytyy :)


Ekun kanssa viime viikon jumppasimme paljon ja tällä viikolla olemme treenanneet kokoamisia kaikissa askellajeissa. Kun Hessunkin kanssa vain pääsemme tästä vautiin, niin jossain vaiheessa Hessukin pääsee treenaamaan niitä. Kokoamiset onkin varmaan Hessulle huomattavasti helpompia kuin Ekulle :)

Huomenna Hessu ja minä kuitenkin unohdetaan kaikki koulukiemurat hetkeksi ja lähdemme vähän hyppäämään estekisoihin :) Saa nähdä, miten meidän käy...

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Ihmeparantuminen +kenttävalmennus

Hessu kävi keskiviikkona klinikalla. Ette ikinä arvaa, mutta jäbä oli ihan kunnossa! Niin jalka kuin myös selkäkin! Ei siis löytynyt yhtään mitään vikaa!
Eli epäpuhtaus todennäköisesti johtui siitä impparin ja lääkekuurin yhdistelmästä. Ja se ongelma, että Hessu suuttuu kun istuu harjoitusraviin tai -laukkaan kevyen istunnan sijasta johtuu todennäköisesti Hessun korvien välistä. Eläinlääkäri määräsi vain kovaa treeniä ja hyppäämistäkin koulutreenien väliin, ja sehän meiltä kyllä onnistuu! :)

Ratsastin Hessun jo heti keskiviikkoiltana. Se liikkui ihan normaalisti, mutta edelleenkin se veti herneet nenään kun istuin satulaan alkuverkkailun jälkeen ja keräsin ohjaa käteen. Niin kauan kuin menen kevyttä ravia ja annan Hessulle kilometrin pituiset ohjat, se on tyytyväinen. Mutta heti kun alan tekemään hommia, niin se suuttuu.
Nyt kun tiedän, että Hessu ei ole kipeä, niin voin myös alkaa vaatimaan siltä enemmän. Se luultavasti yrittää päästä helpolla, juuri niin kuin se on saanut tehdä tässä jo pidemmän aikaa, koska luulin sen olevan kipeä. Nyt en annakkaan sille enää periksi :D

Kehitin taktiikan, jolla lähen Hessua treenaamaan, ja se tuotti tulosta jo aika pian. Torstai oli ihan ok, mutta perjantai oli tosi hyvä päivä. Siinä auttoi paljon se, että Hessu itse tuli mua vastaan tässä projektissa ja suostui kulkemaan oikeassa muodossa, jos minä kevensin.  Aikaisemmin se teki niin, että jos päätin vain ottaa ohjat käteen, niin Hessu veti turpansa ryntäisiin ja veti niin paljon ohjaa multa irti kuin vain sai.  Nyt annoin sille tilaa edestä, ja kehuin aina kun huomasin sen yrittävän, joten yllättäen toinen ongelma olikin jo kadonnut! :D
Perjantaina ratkesi se toinenkin ongelma. Menin melkein koko ajan kevyttä ravia ja istuin lyhyitä pätkiä satulaan. Hessu kulki kokoajan sopivalla tuntumalla ja hyvässä muodossa. Lopuksi jäin vain istumaan satulaan ja ratsastin pari volttia ja lisäystä harjotusravissa, eikä niissä tullut mitään ongelmia vastaan! No okei, tahti ei ollut ihan tasainen, mutta se on tosi epäolennainen asia tässä vaiheessa :D

Hessu tassujen pesulla
Lauantaina lähdin Hessun kanssa kenttäkatsastuksiin Polleparkkiin. Ensiksi työskentelimme sileellä volttien, kiemuroiden ja väistojen parissa. Lopuksi hyppäsimme ihan pikkusia esteitä, kolmoissarjaa, jossa jokainen osa oli ristikko ja väleihin tuli kaksi laukka-askelta sekä yksittäistä okseria.
Mua vähän huolestutti etukäteen se sileellä työskentely. Vaikkakin edellinen treeni oli mennyt hyvin, niin en uskonut, että Hessu olisi siltikään vielä suostunut aloittamaan kunnon työskentelyä suoraan harjoitusravista. Olin näköjään ihan oikeassa. Hessu liikkui erittäin tahmeasti ja yritti väkisin vääntää vastaan joka asiasta. Sain tosi paljon ratsastaa eteen, mutta ei se oikein tehonnut, Hessu vaan lähinnä suuttui enemmän. Valmentaja sitten sanoi mulle, että voin ottaa pätkiä kevyttä ravia, ja se auttoikin heti. Saatiin sitten pari tosi lyhyttä pätkää, jotka sujui vähän paremmin.

Hessu muuttui heti, kun aloimme hyppäämään. Itse olin vähän hukassa alkuun, mutta kyllä se lähti siitä pikkuhiljaa sujumaan. Tosin meillä oli Ekun estesatula karvaromaanin kera, joka Hessun selässä oli edestä liian alhaalla. Se aiheutti sen, että "kaaduin" vähän esteen jälkeen eteenpäin. Täytyypäs vähän sovitella sitä uusiksi ja laittaa eri täytettä alle ensi kerraksi. Lisäksi mulla lähti heti valmennuksen alussa toisesta jalustimesta se turvajalkkarin kumilenkki, joten menin käytännössä ilman toista jalustinta koko valpan :D

Hessu imi hyvin esteille ja hyppäsi hyvin. Se teki hypätessäkin sitä samaa, että se kiskoi ohjaa multa pois ja yritti sukeltaa esteen yli pitkällä ohjalla. Jouduin siis taistelemaan kunnolla, että sain pidätteet läpi ja pidettyä ohjan mun kädessä.

Videolla näkyy vähän meidän menoa. Mun istunta on oikeasti kauhea, mutta se johtuu tuosta satulasta. Ja se ei ole tekosyy. Siellä oli oikeasti tosi vaikea yrittää pysyä kyydissä kun tuo satula yritti väkisin puskea mut kaulalle. Tarkkasilmäiset varmaan huomaavatkin kun multa lähtee jalustin tuossa yhdessä kohdassa, se johtuu siitä kun jalustimesta puuttui se kumilenkki. Aina ei mene ihan nappiin :D Mutta tuo mun heiluva pohje on ihan omaa syytä, se ei ole satulan tai jalustimen vika ;)



On meillä estepuolellakin siis paljon treenattavaa, mutta sehän on vaan hyvä juttu :D Ja mistäs sitä tietää, jos me vaikka ensi kaudella kävisimme jonkun harrasteluokan ja parit esteradat hyppäämässä. Täytyy nyt vielä vähän hyppiäkkin ennen kuin meistä tulee liian kouluratsukko :D
Ai niin, ja saattaapa olla, että mulla on erikseen esteheppa pikkukisoihin ensi kesäksi, mutta toistaiseksi en paljasta siitä sen enempää... :)

p.s. Kiitos kaikille edellisen postauksen tsemppaajille! Näköjään teidän tsempeillä oli parantava vaikutus Hessuun ;D

tiistai 5. marraskuuta 2013

Aina ei mene ihan putkeen...

Nyt ehdin kerrankin kirjoittamaan siitä kun asiat menee meillä päin alamäkeä. En ookkaan ehtinyt aiemmin näistä Hessun pikkuongelmista tänne tarkemmin kertoa.


Aloitetaan sunnuntaista reilun viikon takaa. Huomasin silloin, että Hessulla oli turvotusta takajalassa. Epäilin heti impparia. Juoksutin kentällä ja jalka oli muuten ihan ok. Seuraavana päivänä eläinlääkäri tuli rokottamaan Hessun ja samalla katsoi sen jalankin. No impparihan se oli. Eikä ne ongelmat suinkaan loppuneet siihen, vaan sieltä löytyi vielä riviäkin! Mulla oli niin epäonnistunut fiilis sen uutisen jälkeen. Hessu on herkkä hevonen kaikin puolin, joten olin osannut varautua siihen ja puhdistanut sen jalkoja huolella joka päivä, mutta se ei näköjään ollut tarpeeksi.
Eihän nuo nyt niin pahoja vaivoja ole, mutta hoidettavahan ne on kuitenkin ja niitä on vältettävä.

Cheryllä ja Ekulla ei ole koskaan ollut impparia tai riviä, vaikka niillä on ollut kaikenlaisia haavoja ja aikaisempina vuosina tosi huonoja tarhoja, jotka oli syvän savilääryn peittämiä. Nyt kaikilla on katos ja hiekkatarhaa, josta pääsee kulkemaan pellolle (pellolla on tietysti vähän savista). Mulle on siis vähän uusi juttu, että noinkin herkästi voi saada riviä ja impparin. Hessu on vaan paljon herkempi kuin Chery ja Ekku.

Tiistaina mulla oli Hessun kanssa kevyt koulutunti, jolloin teimme lähinnä pientä jumppaa Hessun selälle. Hessu liikkui tosi nätisti ja teki juuri niin kuin pyydettiin, eli perus Hessu :)
Keskiviikkona annoin Hessulle vapaapäivän.

Torstaina Hessu olikin yllättäen epäpuhdas ja yhteistyöhaluton. Itseasiassa valmentaja kävi silloin ratsastamassa Hessulla ja huomasi Hessun olevan ep siitä samasta vasemmasta takasesta jota se oireili tässä pari kuukautta sitten ja jossa oli nyt se imppari. Mittasin heti kuumetta Hessulta, koska se oli rokotettu maanantaina, mutta lämpö oli ihan normaali. Muutenkin koko hevonen vaikutti tallissa tutkiskellessa normaalilta. Mitähän ihmettä sille oikein oli tapahtunut niin yhtäkkiä?



Eläinlääkäri sanoi puhelimessa, että se saattaisi johtua impparin ja lääkekuurin yhdistelmästä. Siispä hoidin impparin pois, tehden muutoksia Hessun tarhasysteemiin ja paketoin sekä puhdistin jalkoja ja haavoja. Toivoin epäpuhtauden ratkeavan sillä. Imppari lähtikin sitten parissa päivässä, mutta epäpuhtaus jäi.

No, nyt on klinikalle lähtö edessä huomenna. Siellä tutkitaan jalka ja myös selkää, jossa on tuntunut olevan jotain häikkää jo pidemmän aikaa. Hessu ei ole suostunut kulkemaan yhtään lyhyemmässä muodossa, eikä ole antanut istua harjoitusravissa.

Mä en ymmärrä yhtään, että missä on nyt mennyt vikaan kun tuo hevonen ei ole koskaan kunnossa. Ostotarkastuksessa se sai ihan terveen paperit kun silloin kesäkuun alussa Hessu mun omistukseen tuli. Ratsastin sitä silloin kotona pari päivää ja se oli ihan hyvä. Lähdin viikoksi riparille ja kun tulin takaisin, niin se hevonen ei sen jälkeen olekkaan ollut päivääkään ihan täysin kunnossa. Ensiksi sillä oli selkä jumissa, sitten parani selkä ja vuorostaan jalka alkoi olla ep. Jalka saatiin syksyllä kuntoon, mutta sitten selkä oli taas sökönä, ja nyt on taas jalka.
Mä en vaan jaksais tätä rumbaa enää :/ mun silmään se näytti välillä jo ihan hyvältä, mutta kai ne ammattilaiset sitten näkee kuitenkin paremmin sen liikkeestä, että missä sillä kinnaa vastaan. Kuitenkin eläinlääkärit on sitä mieltä, että tuo hevonen on ihan kunnossa.
En mä ainakaan omasta mielestäni ole sitä liikaa rasittanut, enkä vaatinut liikoja. Viimeiset pari kuukauttakin ollaan vaan hölkötelty pitkässä muodossa kenttää ympäri, koska selkä...

Toivottavasti sieltä klinikalta saisi nyt selkeät vastaukset kaikkeen. Jos tää ei nyt lopu tähän, niin mä en todellakaan tiedä, että mitä mä teen ja ketä mä kuuntelen. Kaikki kertoo erilaiset ohjeet ja kaikki tulkitsee Hessun vaivoja erilailla, joten oon ihan päästäni pyörällä.

Ja miksi ihmeessä kaikki mahdollinen sattuu tähän pimeimpään ja masentavimpaan vuodenaikaan? Ihan sama mihin meen ja mitä teen, vai teenkö mitään, niin joudun ratkomaan pääni puhki kaikkia mahdollisia ongelmia. Arghh, menee hermot.

Tällänen angstipostaus tällä kertaa...

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Joukkuemestaruuskisat Ypäjällä

Viime perjantaina herätys oli jo klo 4 aamusta. Kamppeet vain päälle ja siitä suoraan ajettiin tallille hakemaan Ekku kyytiin. Kun Ekku ja kaikki tavarat olivat kyydissä, lähdimme ajelemaan ensiksi kohti Laukaata.
Laukaassa otimme Ventlan ponin kyytiin ja ponin kamoja meidän autoon. Sen jälkeen lähdimme kahdella autolla ajelemaan kohti Ypäjää.

Ypäjällä olimme joskus 11 jälkeen. Otimme ensiksi hevoset pihalle kopista ja lähdettiin taluttelemaan niitä. Ei edes päästy kovin pitkälle kun Ekulta irtosi kenkä. Onneksi oltiin just Ypäjällä, koska saatiin siellä heti kengittäjä paikalle ja kaikki oli taas kunnossa :)

Ekku pääsi tutustumaan karsinaansa ja jäi sinne tyytyväisenä mutustamaan heiniänsä kun lähdimme katsomaan ja kuvamaan Ventlan ja Bean suoritusta opistohalliin.

Iltapäivällä saatiin meidän huoneiden avaimet, joten menimme pariksi tunniksi päiväunille (=lanittaamaan tabletilla). Myöhemmin iltapäivästä sitten kävimme syömässä ja lähdettiin shoppailemaan heppatarvikeliikkeisiin.
Tuli ostettua vaikka ja mitä, mutta en nyt jaksa esitellä niitä tavaroita enää. Kaikki tavarat oli kuitenkin sellaisia, jotka olisin jokatapauksessa joutunut hommaamaan. Mukaan lähti mm. hännän selvitysainetta, Schockemöhlen putsit, blingi hiusverkko, Mountain Horsen panta, HV Polon talvitennarit sekä muoviset saapastuet. Saattoi olla vielä jotain, mutta en muista enempää.

Shoppailun jälkeen menin laittamaan Ekkua kuntoon. Laitoin sille hienot uudet pintelit ja satulahuovan, sekä uuden loimen selkään alkukäyntien ajaksi. Ekku oli kyllä aika komee uusissa kamppeissaan ;) Lähdimme sitten kävelemään alkukäyntejä Ventlan kanssa yhdelle ratsastusreitille. Kun tulimme takaisin, menin kentälle läpiratsastamaan Ekkua. Ekku oli periaatteessa ihan hyvä, mutta siinä oli vähän liikaa virtaa. Ei sillä, että se olisi mennyt liian kovaa, mutta se ei kuunnellut mun pidätteitä ja meni oman mielensä mukaan. Mä jouduin ratsastamaan aika kauan, jotta sain sen ulko-ohjalle, ja kun se viimein alkoi kuunnella niin se alkoi myös liikkua laahustaen etanavauhtia, joka oli nimenomaan ei-toivottua.

Tässä pari tosi lyhyttä pätkää perjantain ratsastuksesta.


Mietin ratsastuksen jälkeen, että ratsastinkohan mä sitä nyt liian kauan ja väsyiköhän Ekku ihan kokonaan. Soitin valmentajalle, joka oli sitä mieltä, ettei se haittaa. Hyvä vain jos sain Ekun kuuntelemaan mua. Putosi ihan kivi sydämeltä, koska ehdin jo säikähtää mokanneeni pahemman kerran. Hoidin Ekun kuntoon ja menimme iltapalalle, koska kello oli jo jotain 9.

Menimme joskus 10 aikaan huoneisiin. Olin just tehnyt kaikki iltahommat ja mennyt tabletin kanssa nukkumaan, niin tulikin ilmoitus, että mun edustuskamppeet odotti siellä ravintolassa. Kävin sitten pikaisesti hakemassa ne. Eli meidän joukkueen kaikille jäsenille hommattiin Euro-Star Melissa edustusliivi, johon on brodeerattu isolla taakse SRL Keski-Suomi ja etupuolelle sama vähän pienempänä. Sekä hevoselle Bucasin valkoinen kisahuopa, johon on brodeerattu kultaisella sama SRL Keski-Suomi.

Aamulla heti kun heräsin, puin kisakamppeet suojakamppeitten alle ja menin syömään aamupalaa. Sen jälkeen veimme kaikki tavarat huoneesta autoon ja menimme laittamaan Ekkua kuntoon. Onneksi olin parturoinut Ekun harjaa reilusti lyhyemmäksi niin ei mennyt kovin kauaa letittämiseen. Lopputuloskin oli paljon siistimpi.
Kaikkien joukkueiden ratsastajat esiteltiin ennen kilpailun alkua, joten meidän piti mennä ilman hevosia esittäytymään Ypäjä halliin. Keski-Suomi oli ensimmäisenä ja minä ratsastin toisena joukkueessa, joten lähtöaika oli mulla ja Ekulla klo 10.

Ehdin saada Ekun ajoissa kuntoon, joten meillä jäi hyvin aikaa pitkiin alkukäynteihin ja verryttelyyn. Ulkona alkoikin juuri sopivasti satamaan vettä kun pääsimme halliin verryttelemään.
Ratsastin Ekulla siirtymisiä kumpaankin kierrokseen ja homma toimi ihan hyvin. Ekku kuunteli mun apuja kiltisti, mutta liikkui yhä sitä sen perus etanavauhtia ja laahasi jalkoja perässään. Radalle lähdettiin kuitenkin ihan hyvillä mielin.

Menin pari rundia ympäri kouluaitojen sisällä ja näytin Ekulle sitä paikkaa, mutta ei se kytännyt yhtään mitään havupuskia tai tuomareita yms. Joten sitten ratsastin vain voltteja ja koitin pitää Ekun hereillä.

Kuvat ei halunneet onnistua :/
Kun aloitimme radan niin kaikki alkoi mennä päin mäntyä. Ekku ei halunnut ravata suoraan keskihalkaisijaa pitkin. Lisäksi se teki pysähdyksen vinoon ja otti omin päin vielä pari askelta sen jälkeen kun oltiin pysähdytty. Alkutervehdyksen jälkeen oli vuorossa volttikahdeksikko, joka myös oli aika epäonnistunut. Kun lähdimme nelikaariselle kiemurauralle niin päätin, että minä ratsastan nyt niin hyvin kuin pystyn ja Ekku saa itse hoitaa oman osuutensa. No, siitä se lähtikin pikkuhiljaa paranemaan. Laukkaohjelma oli jo ihan hyvä ja käynti entistä parempi. Sitten vielä lopuksi siisti ja suora pituushalkaisija, jonka loppupäähän pysähdys (tosin pysähdys ei kyllä onnistunut lopussakaan).
Rata oli sitten periaatteessa ihan hyvä. Se olisi ollut vielä parempi, jos olisin vain päättänyt hoitaa oman osuuteni alusta asti, mutta onneksi tajusin sen kuitenkin jossain vaiheessa.

Videolla lyhyt pätkä lopusta. En jaksanut laittaa koko rataa, koska mulla ei oo koko päivää aikaa odottaa, että youtube suostuu lataamaan sen. Joten tuo saa nyt riitää :D



Oli aika jännittävää odottaa prosentteja, koska en osannut yhtään odottaa, että mitä sieltä tulee. Saimme ihan tarkalleen 63,258%, joka on kolmen tuomarin arvostelun keskiarvo. Kaksi tuomaria antoi 62,500% ja kolmas antoi 64,773%. En olis uskonut, että tuollaisella suorituksella vois saada noinkin hyviä pointseja, mutta näköjään tuomarit tykkäsi enemmän kuin minä itse. Siltä yhdeltä tuomarilta saimmekin loppuradasta melkein pelkkää seiskaa ja koko rata oli muutenkin pitkälti pelkkää 6 ja 6.5:sta, josta olin aika yllättynyt.

Ekku pääsi loppukäyntien jälkeen karsinaan ja menimme sillä aikaa katsomaan kilpailua yleisöön. Oli vähän erilaista katsoa, kun piti jännittää oman joukkueen puolesta. Tällä kertaa kuitenkin kävi niin, ettei meidän joukkue ollut mitalisijoilla, vaikka ihan hyvin menikin.
Pakattiin kamppeet kyytiin ja lastattiin hevoset ja sitten matkustimme kohti kotia :)


Vaihdoin muuten bannerin, mutta tuo uusi on kyllä myös aika karmiva. Mulla loppui aika kesken sen tekemisessä, joten siitä tuli nyt vähän tuollainen sekava. Onhan mulla Ellan tekemä bannu varastossa, mutta en oo vielä keksinyt sihen sopivaa taustaa...