torstai 25. joulukuuta 2014

Kuulumisia

Heissan kaikki! Hengissä ollaan yhä vaikka viime aikoina se ei ole ollutkaan ihan niin itsestään selvyys :D

Mulla olisi ollut vaan huonoja uutisia, joten en jaksanut tulla niistä tänne valittamaan. Ypäjällä meillä meni Ekun kanssa vielä hyvin silloin marraskuun alussa, mutta vähän aikaa kotiin paluun jälkeen Ekun etusen turvottelun syyksi paljastui jännevamma ja siitä seurasi puolen vuoden sairasloma. Karmivinta tuossa oli se, että Ekku ei missään vaiheessa ontunut tai arkonut jalkaa, joten en osannut mitenkään arvata, että se olisi noin vakavaa. Eipä kauaakaan kun Cherykin alkoi ontua, eikä pelkästään yhtä jalkaa, vaan kaikki jalat vaikutti olevan kipeitä. Se oli sitten kai kolauttanut polvensa jotenkin ja se on nyt saatu lääkkeillä pikkuhiljaa kuntoon päin. Täytyy vaan pitää peukkuja ponille, että jalat kestäisi vielä mahdollisimman pitkään :)

Hessu on onneksi on sentään kunnossa, mutta me jouduttiin pitämään 1,5 kuukauden pakkolomaa, koska kenttä oli niin huonossa kunnossa. Nyt ollaan pikkuhiljaa jatkettu treenejä kun lumi tuli ja pelasti kentän pohjan. Meillä on kuitenkin Hessunkin kanssa yksi ongelma. Hessulle on tulossa mittatilaussatula, mutta siinä voi kestää vielä kuukausi, joten meillä ei nyt oikein ole sopivaa satulaa tällä hetkellä. Oon mennyt Ekun koulupenkillä ja pitänyt välissä palaromaania, mutta ei se kovin hyvin kuitenkaan istu. Nyt ei vaan ole toistaiseksi vaihtoehtoja :/

Lyhyesti kerrottuna meille kuuluu siis tällaista. Onhan tässä joutunut laittamaan vähän tavoitteita ja suunnitelmia uusiksi, mutta mulle on nyt vaan tärkeintä, että Ekku ja Chery saataisiin kuntoon. Täytyy sitten taas suunnitella kisajuttuja yms uusiksi :)

Mulla ei nyt ole tämän enempää inspiraatiota postata, joten saatte tähän loppuun lisää kuulumisia puhelinkuvien muodossa:

Ypäjäreissun jälkeen. Ai kun tykkään noista kaulalihaksista ;3
Ehdin just klipata Ekun ennen kuin sille määrättiin sairaslomaa. Tuli siis ihan turhaan sekin operaatio tehtyä, mutta ainakin Ekku sai molemmille puolille pyllyyn nätit sydämet ;)
Hessusta tuli tämmönen pikku gangstamatafaka ;D

Snapchat laatu 5/5 :D Mutta kattokaa nyt noita silmiä! :3

perjantai 31. lokakuuta 2014

Kohti Ypäjää käy meidän tie

Varotan heti näin etukäteen mahdollisista kirjoitusvirheistä yms, koska kirjoitan tätä postausta puhelimella :)

Meidän tilanne on edellisestä postauksesta edennyt siihen, että tässä sitä nyt ollaan matkalla Ypäjälle molempien ruunien kanssa. Tänään illalla n. puoli 8 aikoihin starttaan Hessulla A:1 luokassa. Aika pian Hessun suorituksen jälkeen mulla on sitten vielä valmennus Ekun kanssa. Huomenna Meillä on Ekun kanssa sitten kunnon näytön paikka, sillä menemme A:4-ohjelman Keski-Suomen joukkueessa. Menimme jo kerran aiemmin tuon saman ohjelman tässä syksyllä ihan ookoo tuloksella vaikka meidän kootut askellajit (mitä koko ohjelma on täynnä) olikin mielestäni jotain aivan muuta kuin koottua :D 
Silloin ongelmana oli, ettei Ekku reagoinut pohkeeseen, mutta nyt tilanne on ihan päinvastoin. Syksy on jostain kumman syystä tehnyt Ekusta duracell-pupun, jossa sinänsä ei ole mitään vikaa, mutta kun Ekku käyttää energiansa vain siihen, että se juoksee pohjetta karkuun. Varsinkin kun kokoamisesta on kyse, niin sitä liikettä pitäisi nyt saada ylöspäin, eikä eteenpäin. Pienellä jännityksellä siis odottelen huomista, mutta täytyy nyt vaan luottaa siihen, että Ekku osaa hommansa ;)

En muuten olekaan vielä ehtinyt päivitellä Hessun kuulumisia kiropraktikkoreissun jälkeen. Mun jumppa ja kiropraktikon hoito oli tehnyt tehtävänsä, sillä Hessun ristiselkä on parantunut täysin! Kiropraktikon mukaan se oli kuin eri hevonen, sillä selkä jousti nyt jo ihan hirveesti! :D Kun hyppäsin takaisin Hessun selkään kiropraktikkoreissun jälkeen niin huomasin jo heti käynnissäkin, miten Hessun liikkeisiin oli tullut hirveesti joustoa. Voi harmi kun ei olla aikaisemmin tajuttu viedä Hessua sinne, koska tässä on mennyt tosi paljon aikaa hukkaan kun ollaan vain ihmetelty, että miksi Hessun kroppa ei toimi oikein. No onneksi asia on nyt kuitenkin selvitetty ;)

Kaikki probleemat eivät kuitenkaan ratkenneet, sillä syksy on jostain syystä tehnyt Hessustakin ihan pöpin. Luulin aikaisemmin, että se temppuili kipeän ristiselän takia, joten annoin sille sen takia useamman kerran periksi kun se alkoi rellestää. Nyt Hessu sitten keksi, että pienellä temppuilulla voi luistaa hommista. Täytyisi siis varmaan seuraavaksi kuskata Hessu psykologille ;D 


Voi miten Ekku on niin syötävän suloinen tuon mustan myssynsä kanssa ;3

Tällänen lyhyt puhelinpostaus tällä kertaa, pitäkäähän meille peukkuja, että selvitään hengissä kotiin asti! :D

maanantai 13. lokakuuta 2014

Hyviä ja huonoja uutisia

Vihdoinkin syysloma alkoi, joten ehdin postailemaan pitkästä aikaa! :D Tässä viimeisen kuukauden ajan on ollut ylämäkiä ja alamäkiä ja kaikenmaailman probleemia, mutta osa niistä on jo selvitetty ja ne on kokonaan unohdettu.
Jokaisen mun kolmen kauramopon kanssa on taas masentavan syksyn kunniaksi ollut jotain ongelmaa ratkottavana, mutta 2/3 on jo hoidettu! :D

Cheryn etujalat oireili pari viikkoa sitten. Pientä turvotusta ja ontumista kesti pari päivää, mutta ne katosi kotikonstihoidolla. Päätin antaa mummelille kuitenkin viikon lomaa, vaikka se näyttikin jo ihan normaalilta parin päivän jälkeen. Anni oli käynyt sillä laukkailemassa tiellä, eikä ollut kylmännyt jalkoja sen jälkeen, joten tuo pikku oireilu johtui varmaankin siitä. Nyt jatkamme mummelin liikutusta taas pikkuhiljaa :)


Ekun kanssa edellisten kisojen jälkeen otettiin vähän iisimmin viikon ajan, sillä Ekulla on ollut aika rankkaa kisojen ja treenien osalta viime aikoina ja Ypäjän reissukin on vielä edessä. Sitten kun palailtiin taas normaaleihin treenikuvioihin niin Ekku päätti sanoa sopimuksen irti ja alkoi melkein kirjaimellisesti nousta mun niskan päälle. En keksinyt ensin oikein mitään järkevää selitystä Ekun oudolle temppuilulle, koska jäbä on kokoajan ollut niin terve kaikin puolin eikä siitä löytynyt mitään merkkejä mistään kipeydestä. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että sillä on hampaissa piikkejä, vaikkakin se selvästi veti herneet nenään aina siitä kun yritin saada sen taipumaan rehellisesti vasemmalle (eli siis ongelma olisi lihasperäistä). Hampaat raspattiin ja olihan siellä piikkejä, mutta tuo temppuilu jatkui sen jälkeenkin. Sopivaan saumaan sattui Ekun kuukausittainen hieronta. Hieronnassakaan ei ollut löytynyt mitään erityisiä jumeja, joten sain sitten huoletta laittaa Ekun käytöksen jääräpäisyyden piikkiin. Pieniä keskusteluja kävimme Ekun kanssa ja valmentajan pienellä avustuksella sain Ekun uskomaan, että myös vasemmalle täytyy taipua kunnolla.
Nyt homma sujuu taas aivan loistavasti, eikä Ekku kyseenalaista yhtään vasemmalle taipumista tai mitään muutakaan, vaan on tosi yhteistyöhaluinen ja hieno poika <3 ;)

Luulenpa, että suurin syy Ekun käytökselle oli se, että se on taas alkanut kasvattaa egoaan tallin hevosporukassa, joten se testasi, että pääsisikö se myös minunkin yläpuolelle arvojärjestyksessä. No eipä päässyt :D Voi myös olla, että Ekku on vain väsynyt niin henkisesti kuin fyysisestikin, mutta jos nyt vielä vähän aikaa ponnisteltaisiin, niin sitten on Ekullekin lomaa luvassa :D

Haha, tuo ilme ;D Ekku reippaana poikana lähdössä jumppaamaan ;)


Ihana tuo syksyinen maisema :3

Ekun ja Cheryn ongelmat on siis aikalailla selvitetty, mutta viimeisenä sitten nämä huonommat uutiset. Eli siis Hessun kuulumiset.
Heti edellisten kisojen jälkeen seuraavalla viikolla suuntasimme Hessun kanssa kiropraktikon luokse, jonne me olimme varanneet ajan yhden valmentajan vinkkauksesta. Nyt kyllä harmittaa kun ei olla aikaisemmin tajuttu viedä Hessua sinne! Hespa oli ihan lukkoja täynnä joka puolelta. Kaikki muut lukot saatiin avattua, mutta Hessun ristiselässä oli jotain aika pahasti lukossa. Normaalisti hevosen pitäisi nostaa häntää ylös ja ristiselän kuuluisi "joustaa" kun kiropraktikko painaa sitä, mutta Hessun selkä ei liikahtanut mihinkään. Tämä kiropraktikko sitten sanoi, että kun se on noin pahasti lukossa, niin sitä ei edes yritetä saada auki heti samalla kerralla, koska se tulisi vaan todella kipeäksi. Nyt siis meillä on ollut kuukauden verran "normaalia" treeniä ja viikon päästä menemme uudelleen kiropraktikon luokse. Silloin toivottavasti saadaan selville, että mikä Hessun tulevaisuus on.

Tuo selittääkin sen, miksi kokoaminen ja jo pelkästään takajalkojen kunnolla käyttäminen on ollut Hessulle niin mahdottoman vaikeaa. Onhan se vähän ihmetyttänytkin, että miten tuo kokoaminen on ollut Hessulle niin vaikeaa, kun tässä samassa ajassa Ekku on edistynyt siinä ihan hirveästi, vaikka sille se on rakenteellisesti paljon vaikeampaa kuin Hessulle.
Tässä tilanteessa on nyt oikeastaan pari vaihtoehtoa. Joko niin, että edellinen kiropraktikkohoito ja tämä meidän kuukauden treenijakso on tehnyt tehtävänsä ja se lukko on alkanut pikkuhiljaa aueta. Siinä tapauksessa jatkaisimme säännöllisesti kiropraktikolla käyntiä ja treenejä ja tulevaisuus näyttäisi jokseenkin lupaavalta.
Tai sitten toinen vaihtoehto on se, että Hessulle on joskus "entisessä elämässään" sattunut jotakin (esim. kaatunut takapuolelleen yms.) niin, että sillä olisi mennyt tuolta ristiselän alueelta jotain rikki ja ne olisi sitten luutunut väärin asentoihin. Siinä tapauksessa ei olisi oikein mitään tehtävissä ja haavet siitä, että Hessu kykenisi kehittymään kouluratsastuksessa eteenpäin, saisi unohtaa ihan kokonaan. Jälkimmäiselle ajatukselle en ole antanut tilaa päässäni, koska kun kaikki on vielä epävarmaa, niin turha sitä on pohtia. Oikeastaan, jos niin käy, niin meikäläisellä ei ole kyllä mitään hajua siitä, että miten sitten aion toimia... Tarkoituksena mulla on kuitenkin päästä vaativalle tasolle, ja siihen tarvitsen toisen hyvän hevosen, sillä Ekun kapasiteetti ei välttämättä enää riitä kovin pitkälle. 
Myöskään estehevosen urasta olisi turha haaveilla, sillä tuo virheasento ei esteradoillakaan kovin korkeille radoille asti ainakaan vie. Itse olen hypännyt Hessulla sen 100cm, joten en sitten tiedä, että missä vaiheessa se raja tulisi vastaan.





Jonkun mielestä tää varmaan kuulostaa ihan hassulta, sillä ollaanhan me kuitenkin saatu välillä ihan kohtuu hyviäkin prosentteja alue HeA-luokista ja jopa sijoituttu. Mutta homman nimi on se, että me ollaan nyt siinä pisteessä, että jos tuota selkäongelmaa ei saada ratkottua, niin tämän parempaan Hessu ei tule ikinä pystymään. Mä kuitenkin haluan kehittyä, koska mulla on siihen nyt niin hirveesti motivaatiota. Eikä mulla ainakaan säilyisi mielenkiinto, jos en pääsisi kehittymään, joten sen takia tää on nyt aikamoinen probleema meille.

Eli siis juttuhan menee niin, että nyt täytyy vaan pitää peukut pystyssä ja toivoa parasta (ja odottaa kauhulla ensi maanantaita). Ajattelin, että Hessun selän voisi myös kuvauttaa jos nyt tuntuu, että ensi viikon kiropraktikkoreissulla ei oikein tule vielä mitään vastauksia. Positiivista on se, että nyt ainakin tietää missä se vika on, kun tuntuu, että sitä on jo niin kauan saanut metsästää! :D

On se silti niin hieno poika ;)

lauantai 27. syyskuuta 2014

Saldona sinivalkoisia ruusukkeita

Mulla olisi hirveesti kaikkea kerrottavaa viime aikojen tapahtumista, mutta yhyy kun ei ole aikaa postailla :( Tähän postaukseen ajattelin kuitenkin sisällyttää vain tuloksia ja fiiliksiä kaksista kisoista, mitä meillä on nyt tässä kahden viikon sisällä ollut.

Lyhyesti aluemestaruuskisoista voisin sanoa sen, että olisi pitänyt valita Hessu :D Menin siis junioreiden aluemestaruusluokan molemmilla pojilla, mutta etukäteen piti ilmoittaa, että kummalla kilpailen aluemestaruudesta. No valitsin tietysti Ekun, koska se on saanut parempia tuloksia kuin Hessu. Tuomarit ei kuitenkaan oikein tykänneet Ekusta, joten Hessu sai paremmat prosentit (vähän vajaa 60%) ja sillä tuloksella olisimme voittaneet pronssia. Me ei siis kuitenkaan saatu sitä pronssia, koska olin valinnut aiemmin Ekun mun mestaruusratsuksi.

Mua ei niinkään toi pronssisotku jäänyt vaivaamaan, vaan se, miten huono fiilis jäi molempien poikien osalta. Mulla oli valmentaja mukana, mutta siltikin olin jotenkin niin hermostunut, etten vain saanut edes verkassa kunnon otetta kummastakaan. Radalle lähtiessä oli siis jo valmiiksi vähän huono fiilis. Ekun kanssa menin vielä A:4, joka sisälti lähes kokonaan koottuja askellajeja, ja saatin tulokseksi jotain päälle 58%. Olin tavallaan ihan tyytyväinen, koska tuo oli kuitenkin semmoinen vaativa B luokkiin valmisteleva ohjelma, joita me ei olla vielä juurikaan menty.
Tuolloin samana iltana mulle tuli viesti, että mut on taas valittu mukaan Keski-Suomen koulujoukkueeseen Ypäjälle! Ekun kanssa olimme siellä viimekin vuonna ja meidän osalta reissu oli oikein onnistunut. Tällä kertaa otan molemmat pojat mukaan. Ekulla kilpailen joukkuekisassa HeA luokassa, ja Hessun kanssa menen varmaan sillon lauantaina jonkun luokan ja perjantaina valmentaudun molempien kanssa :)

Viikko sitten meillä oli aluekisat harvinaisen lähellä kotia, ajettiin tallilta vain meidän  pikkukaupungin toiselle puolelle. Hienoa, että tännekkin ollaan saatu kilpailutoiminta astetta suurempiin mittakaavoihin! :D
Otin riskin ja ilmoittauduin myös Hessulla kahteen luokkaan. Oon aina kammonnut ajatusta, että menisin Hessulla lyhyen radan ohjelmia, koska jotenkin tuntuu, että Hessu tarvitsee enemmän tilaa radalla. No nyt menin sen kanssa A:10 radan ja mun paha aavistukseni osoittautui ihan aiheelliseksi, sillä Hessullahan meni tuolla radalla pasmat ihan sekaisin. Luulen kuitenkin sen johtuvan vain siitä, että ohjelma aloitettiin kouluaitojen ulkopuolelta, joten Hessu keksi heti säikkyä alkuohjelman ajan kaikkea mahdollista. Ohjelman lopussa, eli laukkaohjelmassa, Hessu alkoi omin päin tehdä laukanvaihtoja ja raviin siirtymisiä! Lopputervehdykseen me molemmat, sekä kuski että ratsu, tulimmekin henkisesti keskisormi pystyssä :D

Oli jotenkin helpottavaa päästä Ekun kyytiin, vaikka jouduinkin tekemään viimehetken viimeistelyt aikamoisessa kiireessä, sillä luokassa ei ollut kovin montaa osallistujaa. En siinä säheltäessä oikein ehtinyt sitten saada sellaista kunnon tatsia Ekkuun. Rata meni mielestäni ihan ookoosti, mutta ne hienoimmat kootut askeleet tuli vasta lopputervehdykseen astellessa.

Ekun ratakuvat (c) Iida-Maria Ikkala




Me saatiin prosentteja 59,900%. Tuomareiden välillä oli aika isoa heittoa, sillä toiselta tuli 61,200% ja toiselta päälle 58%. Luokassa ei ollut paljoa osallistujia, joten tällä tuloksella voitimme luokan! ;)

Ekkua väsytti palkintojenjaossa :3

Kädet oli muutenkin ohjia täynnä, niin piti keksiä lahjakortille fiksumpi paikka :D
Seuraavassa luokassa, kenttä kutosessa, menin ensiksi Ekulla. Yritin pitää yllä sitä kokoamisastetta, jota Ekku jo vähän vilautti tuossa A:10:ssä. Juuri radalle mennessä Ekku kuitenkin jo ehkä vähän simahti, eikä esim saatu läheskään niin räjähtäviä keskiaskellajeja kuin olisin halunnut. Kuitenkin ihan tyytyväisinä poistuimme radalta. Menimmekin heti alussa luokan johtoon tuloksella 61,563%

Venyy venyy! :D






Hessu jatkoi possuiluaan seuraavassakin luokassa ja sain kyllä kaikilla voimillani ratsastaa sitä, että se pysyi nahoissaan. Lopputervehdykseen tultaessa tuomari nauroikin, kun minä puuskutin niin kuin olisin maratoonin juossut ;D Jos joku edelleenkin väittää, että ratsastus ei ole urheilua, niin minä voin taas tulla pitämään pienen puhuttelun :D
Prosentteja tuli vajaa 58%, eli ei onneksi ihan meidän huonoimmasta päästä kuitenkaan.

Kaksi alempaa kuvaa (c) Anni


Ekun kanssa johdimme luokkaa ihan viimeisen asti, eli siis napattiin voitto myös tästäkin luokasta!


Ekusta on tullut niiiiin hieno mies ;D
Nuo olikin nyt Ekun ensimmäiset voitot koulukisoissa, ja onhan aluetasolla HeA-luokassa pärjääminen muutenkin jo hyvä saavutus tuollaiselle Ekun kaltaiselle karvaooppelille ;)
Nyt voidaankin hyvillä mielin alkaa valmistautua Ypäjän kisaan, joka on loka-marraskuun vaihteessa. Voi kyllä olla mahdollista, että lähdetään ihan extempore jonnekkin päin Suomea kisaamaan vielä ennen Ypäjän reissua, tai sitten alan vaan keskittyä lähenevään valmennuskauteen. 
Mun valmennuskuviot tuleekin nyt vähän muuttumaan tässä loppusyksystä, joten täytyy alkaa valmistautumaan siihen henkisesti :D

lauantai 6. syyskuuta 2014

Vuoristorataa treeneissä

^^Otsikoiden keksimisestä on tullut mulle hirveä ongelma :D

Jos nyt mennään suoraan asiaan, niin en ehtinyt missään välissä päivitellä edellisten kisojen tuloksia heti kisojen jälkeen. Ensinnäkin heti seuraavalla viikolla alkoi kouluratsastuksen MM-kisat, joita seurasin kokoajan, paitsi silloin kun olin itse heppailemassa. Tunnilla pidin puhelinta penaalissa ja katselin kisoja iPhonella, enkä edes jäänyt siitä kiinni! :D  Tietysti oma vikahan se on jos nyt pian alkavalla koeviikolla olen ihan pulassa kun en osaa mitään... Mutta kun joskus asiat täytyy vaan laittaa tärkeysjärjestykseen ;)
Tällä viikolla olikin sitten niin paljon muuta menoa, etten ehtinyt kisakuulumisia päivitellä. Nyt en muista melkein mitään koko kisoista enää kun niistä on jo se kaksi viikkoa. Lyhyesti kuitenkin pakko sanoa se, että molemmat pojat oli tosi huonoja. Saatiin kyllä se perus vähän ja vähän enemmän päälle 60%, mutta en ollut kovin tyytyväinen. Hessun kanssa päätin jättää toisen luokan kokonaan välistä, koska se oli yksinkertaisesti vaan niin hirveä ratsastaa. Se alkoi verkassa keulia ja oli muutenkin tosi hermostuneen oloinen, joten en viitsinyt mennä radalle kaivamaan verta nenästä.

Ekku, täysikuu ja pellolta nouseva usva =täydellinen yhdistelmä, kunhan vain osais vielä kuvata ;D
Tällä viikolla me ollaan valmentauduttu ahkerasti ja olen taas saanut hyvän otteen Hessusta. Viikko sitten asia oli ihan toisin. Tämä mun ja Hessun yhteiselämä on kyllä niin järkyttävää vuoristorataa, että huhhuh. Menee itelläkin jo pää ihan sekasin :D Välillä kaikki menee ihan nappiin ja hetkessä taas mikään ei toimi. 
Keskiviikkona Ekku ja Hessu tuli hakemaan mut koulusta ja lähdettiin suoraan siitä valmennukseen Pohjanmaan suuntaan. Olipas muuten kiva tulla ovesta pihalle kun ensimmäisenä silmiin osuu meidän hevoskoppi ja sen ovesta Ekun pää :D Pojat sais useamminkin tulla hakee mut koulusta.

Valmennus meni tuolloin ihan ookoosti. Hessu meni välillä ihan kivasti, mutta sitten ihan yhtäkkiä se vain iski jarruvaiheen päälle ja alkoi protestoida. Me työstettiin alkuun käyntiä. Luulen, että Hessulle ei toimi sellainen "painostava" tapa ratsastaa sitä käyntiä puhtaaksi, joten se veti siitä sitten herneet nenuunsa jo heti alkuunsa.
Ekku oli ihan jees, mutta vähän laiska reagoimaan jalkaan (tosin olin itsekin jotenkin tosi hidas jalkojeni kanssa, vaikka kuinka yritinkin niitä saada nopeammiksi). Teimme takaosakäännöksiä, koska ne eivät ikinä onnistu meiltä kisoissa. Saadaan niistä aina 4 pistettä, joka laskee prosenttejakin ihan pirusti. Nyt kuitenkin saatiin jo ihan hyvin poljentaa ja Ekun pyllykin saatiin pysymään paikoillaan, joten eiköhän ne tästä pikkuhiljaa ala paranemaan.

Perjantaina mulla oli kotikentällä valmennus ja se meni jo paljon paremmin, Hessun osalta erityisesti. Koin ihan hirveästi ahaa-elämyksiä tuon valmennuksen aikana ja nyt loksahti taas hirveesti palasia kohdilleen! :D Paljon pieniä asioita, joilla on suuri merkitys.
Ekun kanssa menin nivelillä ja Ekkuhan päättikin käyttää heti tilaisuutensä hyväksi ja yrittää punkea niskaansa ylös. Viikon päästä pitäisi mennä junnumestaruusluokka, jossa on pakko mennä nivelillä, joten nyt kyllä pikkusen huolestuttaa. Jos Ekku kotonakin tekee tuota, niin ou gaad mitä se tekee kisatilanteessa... Saatiin muutama pätkä aikaiseksi, jolloin Ekku suostui kulkemaan nätisti siinä oikeassa muodossa, mutta heti kun tulee tiukka paikka, niin se nopeasti nostaa itsensä sieltä pois. Onneksi mun valmentaja tulee kisoihin mukaan, joten täytyy vaan laittaa Ekku yhdessä ruotuun jo heti verryttelyssä :D

Vasten tahtoani joudun nyt muistelemaan näitä yhtiä kisoja kesäkuussa -13. Tässä karmiva esimerkkikuva siitä, miten Ekku osaa heittäytyä laamaksi myös kisatilanteessa. Ekku tiesi kyllä jo hyvinkin, että miten päin kouluhevosen kuuluu kulkea, mutta kun Ekku halusi päästä niskan päälle, niin ei siinä oikein mikään auttanut. Tuolloin päätin, etten ikinä enää kisaa Ekulla nivelillä, jos ei ole ihan pakko. Mun harmikseni kuitenkin kaikki junnuluokat on pakko mennää nivelillä :(
Tähän loppuun on vielä pakko hehkuttaa Cheryä, sillä mummeli oli eilen aivan super! Valmennusten jälkeen nappasin vain ponin laitumelta ja hoidettuani sen päätin mennä ilman satulaa. Myönnettäköön nyt sekin, että ratsastin vain tennarit jalassa, koska ajattelin lähinnä vain humputella. Innostuin kuitenkin menemään kentällä ja suunnitelmiini tulikin muutoksia kun huomasin Cherpan olevan tosi jäykkä taipumaan oikealle. Tein sille siinä sitten n. puolen tunnin jumppauksen ja siitä tuli aivan älyttömän notkea!
Lopuksi ajattelin vielä laukata ympyrällä lyhyesti. En tykkää Cheryn laukasta sitten yhtään, koska kun ponista on 50% lämminveristä, niin valitettavasti sen laukkakin on sellaista nelitahtista räpellystä. Alkuun se laukka olikin huonoa, mutta heti parin kierroksen jälkeen kun vähän työstin sitä, niin ohhoh mitä askelia sieltä tulikaan! Chery on ennen aina yrittänyt paeta siitä tilanteesta, koska se on ollut sille niin vaikeaa. En tiedä mitä siinä oikein tapahtui, mutta ponihan alkoi koota laukkaa kun sitä varovasti kokeilin! Ja siis oikeasti, koottua laukkaa :o Sitä se ei ole kyennyt tekemään koskaan aikaisemmin, tai niin olen vahvasti uskonut. Näköjään tuo mummelikin osaa vielä yllättää :D Ehkä sillä loksahti jotenkin vain palaset kohdilleen, tai sitten se on ottanut mallia Ekusta ja Hessusta. En tiedä, mutta hieno mummoponi se kuitenkin on ;)

<3

torstai 21. elokuuta 2014

Lyhyt kuulumispostaus

Mä olin ihan varma, että kun lukio alkaa niin en ehdi postailla yhtään, mutta mitenkäs kävikään :D Ei siis sillä, että mulla nyt olisi hirveästi edelleenkään ylimääräistä aikaa, päinvastoin. Oon vaan saanut tosi hyvin tästä nopeasta rytmistä kiinni ja osaan aikatauluttaa mun elämää ihan älyttömän hyvin. Suunnittelen todella tarkkaan, miten voin hyötykäyttää jokaisen minuutin, joten ehdin tekemään yllättävän paljon kaikkia asioita vaikka koulussa onkin pitkiä päiviä ja tallilla menee paljon aikaa :) No mutta hyvä näin ;)

Kuulumisia sen verran, että lähdemme taas poikien kanssa kisoihin lauantaina. Ilmoittauduin molemmilla kahteen luokkaan, HeA:0 ja HeA:2. Nuo on joukkuemestaruuskisat, mutta meidän seurassa ei ollut riittävästi innokkaita kouluratsastajia, joten ei saatu tänä vuonna joukkuetta kasaan, harmi :(
No me mennään kuitenkin kokeilemaan, että minkälainen tuomio sieltä tällä kertaa tulee.

Ekun kanssa odotukset on korkealla, se on ollut taas oikein hieno mies viime päivinä. Olikin pakko pitää yksi humputtelupäivä tässä välissä, kun en viitsinyt pilata Ekkua nyt liialla treenaamisella ennen kisoja. Hyppäsin ilman satulaa, istuin väärinpäin, ratsastin seisoen Ekun selässä yms sekavaa touhua :D Mutta kivaa oli ja vähän erilaista tekemistä. Nyt jaksetaan taas keskittyä pilkunviilaamiseen ;)

Niin on komee mies taas kuvattana ;)
Hessun kanssa odotukset ei ole ihan niin korkealla. Viimeiset 1,5 viikkoa se on ollut suorastaan ihan hirveä ratsastaa. Tässä oli jälleen kerran satulaongelmia ja nyt meillä on taas uusi satula (ettei olisi jo kohta peräti kymmenes satula mikä ollaan Hessulle hankittu :D ). Valmentaja uskoi meihin niin kovasti, joten ilmoittauduin nyt kaikesta huolimatta tuonne kisoihin, mutta saa nähdä miten käy. Täytyy ottaa pessimisti asenne niin eipähän tarvitse sitten pettyä, ihan kaiken varalta ;)
Tällä viikolla olenkin treenannut itsekseni, sillä mulla ei ole ollut valmennuksia. Nyt täytyy antaa itse itselleni viime hetken neuvoja ennen kisoja, joihin voi sitten paniikissa tukeutua :D No ei vaan rutiinillahan me vedetään nämäkin kisat ;)

Mulla ei nyt ollut mitään tämän kummempaa asiaa. Jos meistä ei kuulu mitään pitkään aikaan, niin todennäköisesti kisat meni huonosti :D
Otan ilon irti vielä kesän viimeisistäkin auringonsäteistä :D Kohta saan taas ratsastaa kentällä valojen varassa ja hyisessä syysateessa :/ (ellei joku enkeli pudota mulle maneesia taivaalta ;D )

lauantai 16. elokuuta 2014

Cheryn kuulumisia

Pitkästä aikaa voisin kertoa lyhyesti, mutta vähän tarkemmin Cheryn kuulumisia!


Cheryllähän on ollut tässä jo viimeisen vuoden ajan käynnissä laihdutusprojekti, joka on tuottanut ihan hyvin jo tulosta :D Vielä sitä läskiä löytyy, mutta tosi paljon on jo lähtenyt pois. Kiinteytys voisi olla oikea sana kuvaamaan tällä hetkellä sitä, mitä täytyisi tässä vielä tavoitella ;)
Pitäisi varmaan opettaa poni kyykkäämään ja punnertamaan niin tulisi pyöreän lihaksikas pylly ja vahvat etutassut ;D Siinä voisikin olla seuraava tavoite Cherylle... :D

Chery on toiminut pikkutyttöjen ponina, ja siitä hommasta se tykkää ihan hirveesti (vaikkakin välillä yrittää vähän luistaa tehtävistään ;) ). Monesti itsekin heitän ponille vain suitset päälle ja lähden humputtelemaan ilman satulaa joko pelloille laukaten tai kentällä tuuppaillen. Välillä toki laitan ihan satulan ja kunnon koulutuupparin vermeet päälle ja teen jumppaavaa treeniä mummelille. Pidän huolen, että sen hienot kouluponin taidot ei pääse unohtumaan! ;)

"Ihan turhaan sä siinä hyppelet, minähän en korviani kameralle höristä!"
Chery on vaan niin ihana kun se on tuommoinen pikkuinen pallero :3 Tässä vähän aikaa sitten sain yllättäen taas tosi järkevän päähänpiston, sillä heitin itselleni vain kypärän päähän ja lähdin maastolenkille Cherpalla pelkällä riimulla ja narulla.  Vaikka Chery ei maastoilusta oikein perusta, niin silti se kiltisti laukkasi maastopolkuja pitkin prikulleen siitä mistä minä halusin. Yhteisymmärrys ainakin pelaa meillä ;)

Viikko sitten Chery oli meidän pelastus, kun olimme tyttöjen kanssa tallilla yötä ja päätimme illasta lähteä uimaan parin kilsan päähän uimarannalle. Pyöriä oli käytössä vain kaksi, ja meitä tyttöjä oli neljä, joten Chery the kärryponi sai kuskata meidät sinne biitsille. Olihan se varmaan näky kun tullaan hevosvoimin (tai no ponivoimin) sinne uimarannalle, mutta näin meillä :D


Cheryn jalat ovat onneksi pysyneet nyt tosi hyvin kunnossa. Erityisesti etujalat joutuu koville Cheryn takakorkean (/etupainoisen) rakenteen vuoksi, mutta vaikka ikää on jo mittarissa, niin edelleen ne pelittää 1,5 vuoden takaisesta saikkuilusta huolimatta. Rankemman treenin jälkeen olen aina laittanut ponille kylmät jalkaan ja linimenttejä on tullut käytettyä silloin tällöin. Tää systeemi näyttää toimivan, joten näillä me nyt mennään ;)

Cherystä ei kyllä muutenkaan uskoisi, että se on jo 23v. Ponista löytyy välillä niin pirusti poweria, että itsekään en meinaa välillä jaksaa tuon mummelin rinnalla :D Poikia se pitää ihan hirveässä komennossa ja Ekku varsinkin saa tuntea nahoissaan Cheryn huonot päivät :D Cheryn mielestä Ekku nyt vaan sattuu olemaan syyllinen joka asiaan. Hessu on lähinnä se naapurintarhan komea ja nuori ranskalainen Cheryn näkökulmasta ;)

Ruoka maistuu mummelille entiseen tapaan ;)
Suunnitelmissa olisi, että Chery pääsisi toimimaan kisaponina vielä tässä syksyn aikana jos sopivat kisat sattuisi kohdalle. Mummeli kaipailee ihan selvästi sitä kisameininkiä ja matkustelua, joten nyt kun sillä on useampi sopiva kuskikin (en siis tarkoita itseäni, ajattelin toimia valmentajan roolissa tällä kertaa) niin olisi kiva viedä sitä kisamaan. Täytyypä siis seurata aktiivisesti pikkukisojen kisakutsuja :) 

sunnuntai 10. elokuuta 2014

Blondit treenaamassa -kuvapostaus

Nyt olisi taas vuorossa päivittelyä meidän kotitreeneistä kuvien kera! :)
Molempien poikien kanssa oli tässä n. viikon mittainen huonompi jakso treeneissä. Ne oli jotenkin tosi nihkeitä ja jäykkiä. Hessulla tosin oli satulaongelmaa, joten se annettakoon anteeksi. Ekulla taas on mennyt jo pitkän aikaa ihan superhyvin, joten pieni henkinen (ja fyysinenkin) väsymys on ihan ymmärrettävää ;) Otin vähän kevyempää maastoilua/juoksutusta väliin, niin molemmat pojat olivat sen jälkeen taas ihan täydessä terässä. 
Oon nyt alkanut enemmän mennä nivelillä, sillä syksyn junnuluokissa joudun menemään kisoissa nivelillä. Hessu toimii nivelilläkin ihan hyvin, mutta Ekku on ihan hirveä. Se alkaa painaa käsille ja venkslaa päänsä kanssa joka suuntaan :/ Täytyy nyt vaan käyttää gramaaneja apuna, eikä jäädä siihen tilanteeseen tappelemaan Ekun kanssa jos se käy vahvaksi. Ajattelin myös kokeilla ohuempaa kuolainta, jos se auttaisi Ekkua kevenemään ;)

Otin tässä yksi päivä kuvaajan messiin tallille, joten luvassa olisi taas uusia kuvia! :D Kuvista kiitos kuuluu tällä kertaa Leeville :) Kaikki kuvat on lähinnä alkuverkkailusta, mutta ratsastin tuolloin koko treenin aika pitkässä muodossa jumpaten.

Ekku valmiina lähtöön
Hiukset vielä kiinni,...
...kypärä päähän ja menoksi :)
Ohjat kaulalle
Alkukäyntiä
Kattelin pilviä :D
Tässä näkyy aika hyvin miten Ekku aukoo suutaan ja painaa kädelle
...mutta kyllä se sitten äkkiä luovuttaa ja suostuu rentoutumaan niskastaan
Vouu... On se vaan niin hieno! <3


Ekku näyttää ihan ponilta :o

Laukassa Ekku ei juurikaan vastustellut, vaan liikkui hyvin pyöreänä ja antoi laukan rullata. Tein sen kanssa ympyrällä siirtymisiä laukan sisällä pitkässä muodossa. Me ollaan nyt tosi ahkerasti treenailtu noita siirtymisiä, mutta niissä on jo havaittavissa hyvin kehitystä. Meidän sulkutaivutuskuurillakin on varmasti ollut osuutta asiaan ;)

Ilme kertoo kaiken :D Oon ihan pikkusen vaan tyytyväinen Ekkuun ;D
Rapsutushetki
Esiteltiin vähän käyntipiruetteja
Ekun hiukset oli huonosti, joten piti korjata kampaus ;)


"Kyllä tähän kaksi mahtuisi jos mä menisin tänne lautasille istumaan!!" -ei ollu kuulemma hyvä idea... =(  :D
Ekku tuli tutkimaan kameraa ja kinuamaan lisää rapsutuksia :D
Oon suorastaan järkyttynyt siitä, miten onnistuneita nuo jotkut kuvat on :D No mut hyvä vaan et saadaan välillä enemmänkin laadukkaampia kuvia tähänkin blogiin.

Nyt on Hessunkin kanssa taas alkanut homma sujumaan ja se on ollut entistäkin hienompi! Mä en pysty kohta enää edes käsittämään miten hienoja heppoja noi mun pojat on. Itellänikin tulee jatkuvasti uusia ahaa-elämyksiä ja tuntuu, että oon taas lyhyen ajan sisällä oppinut ja sisäistänyt ihan hirveästi uutta asiaa, mutta hyvä näin! ;) Toivotaan, että tää fiilis nyt pysyy mahdollisimman pitkään.