keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Jaettu ilo (sija) on kaksinkertainen :)

Hienoa jätkät, olen niiiin ylpeä teistä! ;)
Sunnuntaina tapahtui se, mitä en osannut vielä odottaa näissä olosuhteissa: Pitkästä aikaa (tai no, Hessun kohdalla ensimmäistä kertaa) molemmat pojat tsemppasi ihan 100% suoritukseensa kisatilanteessa! Hellelukema oli kuolettavan kamala ja auringonpaiste suorastaan polttava (kiitos ja kumarrus sille, joka keksi, että musta(!!) kisatakki kuuluu ratsastajan kisa-asuun).

Pakkohan tässä on kuitenkin vielä tarkempaa analysointia tehdä, joten tässä tulee.
Homma alkoi siitä, että Ekun kanssa starttasin kisapäivän yhdellä FEI:n HeA kouluohjelmalla. Äitin laskelmien mukaan mulla olisi pitänyt jäädä sopivasti aikaa tehdä kevyt 20min verkka, mutta siinä saappaita jalkaan kiskoessani kuulutettiinkin, että olen seuraavana valmistautumassa radalle. Nopea ragetus äitille, sit muumin selkään ja erittäin pikapika verryttely eteen-alas muodossa. Onneksi Ekku tuntui ihan hyvältä, joten ehdin kahden kierroksen verran ravata "paketissa" ja sit radalle.
Rata meni yllättävän hyvin siihen nähden että "pieni" kiire siinä tuli. Mutta unohdin ohjelmasta kokonaan yhden volttikahdeksikon, joten pistevähennyshän siitä tuli. Tuloksena 57,9%. Olisi siis varmaan se 58% mennyt rikki ilman unohdusta, mutta nyt mentiin näillä. Rata ei todellakaan ollut meidän parhaimmasta päästä (siitä ei kylläkään voi syyttää tällä kertaa ainakaan hevosta), joten ihmeen hyvin sieltä kuitenkin pointseja irtosi.

Vähän käveltiin metsässä Ekun kanssa ennen seuraavaa luokkaa ja pidin sitä pohkeelle hereillä. Sitten juomatauko ja vähän huilaamista kunnes taas oli suuntana verkka-alue.

Vilvoittelua luokkien välissä
Pojat oli huomionkipeitä ;)
En viitsinyt todellakaan verkata liikaa enää toiseen luokkaan, ettei Ekku ehtisi väsyä, mutta koska verryttely jäi pahasti kesken ennen edellistä luokkaa niin vähän vielä tein hommia pitemmässä verryttelymuodossa. Ravia en niinkään enää koonnut, mutta laukaa työstin enemmän. Juuri ennen kuin lähdimme radalle tein vielä viime hetken varmistukset, että Ekku varmasti reagoi mun jalkaan, ja sitten taas radalle! :)

Koko radan Ekku liikkui yllättävän kevyenä ja oli hyvin kuulolla. Keskiaskellajit jäi aika vaisuiksi, mutta en viitsinyt hiveästi alkaa kokoamisten kanssa pelaamaan, koska jos ne ei olisi mennyt nappiin, niin koko loppurata olisi saattanut muuttua sitten huonommaksi Ekun jännittyessä. Toisaalta keskiaskellajeilla on aika iso merkitys tuossa kyseisessä ohjelmassa, mutta tällä kertaa tarkoitus oli lähteä hakemaan sitä hyvää ja rentoa fiilistä :) Täytyy vaan enemmän treenata keskiaskellajeihin voimaa ja varmuttaa niin kisoissakin uskalletaan sitten esittää niitä täysillä ;)
Videolta katsottuna Ekun tallustus näytti kyllä aikamoiselta tikutukselta, se taisi regoida jalkaan jopa ehkä liiankin hyvin ;)
Prosentteja irtosi 60,431, eli ei läheskään meidän ennätysprosentit, mutta ihan hyvät kuitenkin. Luokassa oli todella paljon osallistujia, mutta menimme heti 6. sijalle noilla prosenteilla.

Hessun kanssa olin päättänyt kuuman kelin takia tehdä vain 20min verryttelyn. Ehdin ehkä kierroksen kävellä verkka-alueella kun Hessu alkoi kävellä oudosti ja huomasin, että siltä oli juuri irtoamassa kenkä. No ei siinä muu auttanut kuin ratsastaa ilman toista etukenkää kun ei Hessu kerta sitä jalkaansa ontunutkaan. Vähäsen meno oli epätasaista ja tökkivää, luultavasti johtui juurikin tuosta kengän irtoamisesta, mutta Hessu oli muuten tosi kivan tuntuinen. Se oli aika kevyt edestä, eikä yrittänytkään painaa turpaansa alas.

Ekun ratojen videot oli aika huonot, mutta voisin tuon Hessun radan laittaa tähän kaikkien nähtäväksi.



Sama kevyt meininki jatkui radalle asti. Hessu ei protestoinut juuri ollenkaan, vaan teki kiltisti kaiken mitä pyysin :) No joo, vähän liiankin innokkaasti, sillä laukkaohjelmassa sille iski hieman se puskemisvaihe päälle ja kun keskilaukkaan piti lähteä, niin tuntui selkään kuinka se pisti hanat auki ja lipui pois apujen välistä, mutta sain sen onneksi taas hallintaan. Olihan tuossa radassa paljon muutakin korjattavaa ja niin kuin videollakin näkyy, niin on vähän huteraa tuo meno, mutta hyviä pätkiä sieltä jo löytyy ;) Ja koska kerrankin Hessu tsemppasi, niin nyt ei murehdita niitä vaan ollaan ylpeitä tästä saavutuksesta!
Starttasimme Hessun kanssa luokan viimeisenä, joten kun tulin radalta, niin menin reippaasti käärimään Ekulle valkoiset pintelit ja valmistautumaan palkintojenjakoon. Hetken päästä kuulutettiinkin Hessun prosentit, jotka olivat 60,431%. Tismaalleen saman verran kuin mitä Ekku sai :D Onneksi olin laittanut Ekun jo kuntoon palkintojenjakoa varten, koska muuten en olisi osannut päättää, että kumman kanssa menen ruusukkeet hakemaan ja kunniakierroksen laukkaamaan.

Meidän sijoitus oli siis jaettu 7. sija. Normaalisti jaettu sija ei oo ollut mun mielestä yhtään kiva juttu, mutta tällä kertaa se oli oikeastaan ihan hauska, sillä olin itse jakamassa sen itseni kanssa.

Hessu ei halunnut poseerata kun ei saanut itse hakea ruusukettaan ja laukata kunniakierrosta

Koska olen kouluratsastaja (eli yhtä kuin perfektionisti), niin keksin hirveästi juttuja mitä meidän radoissa olisi voinut tehdä vielä paljon paremmin. Kuitenkaan en jaksanut murehtia enää niitä, sillä jotta päästään etenemään niin välillä täytyy olla ylpeä siitä mitä on jo saavuttanut. Pojat on kehunsa nyt ansainneet ;)

perjantai 25. heinäkuuta 2014

Hellepäivien treeniä

Eilen olin valmennuksessa kotikentällä molempien poikien kanssa ja tukalan kuumasta auringonpaahteesta huolimatta valmennukset sujui aika hyvin :) Vuorossa on lyhyt selostus valmennuksista kera puhelinkuvien, jotka oon räpsiny tässä viime viikkoina.

Hessu hölmöläinen lähdössä koulutreeniin ;)
Hessun kanssa työstimme alkuun vähän ravia ja lyhyesti laukkaa ja siinä kokoamista. Sen jälkeen harjoittelimme raviohjelmaa A:2-radasta, jonka menen sillä sunnuntaina kisoissa. Puhuimme valmentajan kanssa ennen kun aloin ratsastaa ohjelmaa, siitä että väistöissä Hessu jää junnaamaan ja painamaan vastaan, jonka jälkeen se homma sitten hajoaakin siihen koko loppuradaksi.
No, niin ainakin aina ennen on käynyt, mutta tällä kertaa Hessu esitti ihan superhienot väistöt! Voi vitsi kun se viitsisi tsempata samanlailla siellä kisoissakin.
Keskiravit oli tosin todella huonot, mutta Hessu oli eilen aavistuksen painamassa kädelle, jonka takia en saanut koottua sitä riittävästi ennen ja jälkeen keskiravien. Itsenäisesti treenatessani olen kyllä saanut siitä parempaa keskiravia irti silloin kun sillä on ollut hyviä päiviä. Tietysti keskiraveja täytyy alkaa kehittämään muutenkin kuin vain ratsastamalla niitä, mm. sulkutaivutuksilla, jotta saadaan takaosaan voimaa.
Herkkänä hevosena Hessu reagoi eiliseen kuumuuteen, koska lopussa se alkoi jo osoittaa mieltänsä.
On se aiemminkin joutunut helteellä hommia tekemään ja sen täytyy tietysti oppia siihen, mutta eilen sitten lopeteltiin onnistumiseen ja siihen, että jäi hyvä fiilis päälle.

Viime viikon kotivalmennuksessa Hessu oli paljon parempi kuin eilen, vaikka teimme sillon vaikeampia juttuja ja sääolosuhteet oli silloinkin aikalailla samanlaiset. Sain ohjeeksi herkistää Hessua nyt pari päivää ennen kisoja, jotta kisatilanteessa Hessu reagoisi jalkaan heti. Varsinkaan kun siellä ei ole edes raippa mukana muistuttamassa. Valmentaja sanoikin, että ei nyt kannata edelleenkään säikähtää jos Hessu tekee sen perus temppunsa niin kuin aina kisoissa, eli nenä ryntäisiin, ohjat kiskotaan kuskin kädestä ja kuuroutuminen pohkeelle sekä koko paino etuosalla =55% tulos hyvällä tuurilla :D Niin kuin nyt on todistettu niin tuo kuumuus ei ole Hessun mieleen sekä se taitaa vielä vähän jännittää noita kisatilanteita, en mä muutakaan selitystä keksi. Hessu menee kuitenkin tällä kertaa vain sen yhden luokan, joten voidaan keskittyä vain siihen :)

Hessu ja uudet Bucasin riimut + naru (joka on toiselta puolelta oranssi) viime lauantaisen kävelylenkin jälkeen

Ekun kanssa teimme valmennuksen alkuun ympyrällä siirtymisiä laukassa, lisätty laukka-koottu laukka-harjoituslaukka. Ekku oli alusta asti jo ihan superhieno ja sen kyydissä oli aivan mahtavaa istua, joten sain istunnastanikin paljon kehuja ;)
Vaikka laukka on kisaradoilla ollut se Ekun vahvuus, niin työstimme kuitenkin laukkaohjelmaa tuosta samaisesta A:2-ohjelmasta. Keskiaskellajeissa Ekku on alkanut viime aikoina loistaa, mutta tällä kertaa en vain itse saanut sellasta tatsia siihen laukan nopeaan kokoamiseen ja lisäämiseen. Ne kuitenkin parani parin kerran jälkeen. Käynnin kautta vaihtoon tehtiin pientä hiomista ja mullekkin viimein valkeni, että se siirtyminen käyntiin on tehtävä oikeasti kootusta laukasta vaikkei paperissa niin luekaan. Sen takia siitä monet vetää kisoissa kuulemma huonoja pisteitä kun eivät ole tuota asiaa ymmärtäneet. Ekun laukka tuntui kokoajan muuttuvan vain paremmaksi ja lopulta se oli aivan loistava!

Teimme kerran raviohjelman läpi vielä lopuksi. Vaikka raviosuus on aina ollut se arvostelupaperin huonompi osuus Ekun kanssa, niin nyt näyttää siltä, että se on pian laukkaohjelman kanssa jo tasoissa :D Ekku ravasi tosi hienosti ja pörheänä keskiravit ja väistöt läpi! Valmentaja (joka on toiminut myös koulutuomarina) sanoikin, että niistä olisi saanut helposti 8 pistettä!
Tietysti sanomattakin selvää, että helppoahan kotikentällä on hankkia 8 pistettä useammastakin liikkeestä, mutta kisatilanteessa se onkin sitten aivan eri juttu. Ja jos nyt muistellaan niitä parin viikon takaisia kisoja siinä kuumassa helteessä, jolloin Ekku veti sen parin vuoden takaisen muulivaihteensa päälle, niin saadaan sunnuntaina varmasti olla onnellisia jopa 6 pisteestä raviväistöissä ;D

Ekku ja auringonlasku <3 Kävin alkuviikosta tekemässä treenit aina myöhempään illasta kun alkoi viiletä, jolloin hevosilla (eikä ratsastajalla) ollut niin kuuma ja saatiin treeneistä tehokkaampia ;)

Hessun kohdalla mä oikeasti ymmärrän sen, että sitä häiritsee kuumuus ja jännittää vielä kisaaminen, mutta Ekulta mä ootan vähän enemmän. Se on jaksanut tsempata tosi hyvin viimeisen parin viikon aikana, vaikka oon joinain päivinä joutunut ratsastamaan sen kuumimpaan aikaan. Eilen valmennuksessakin sillä oli tosi kova yritys päällä vaikka se oli jo sen tunnin siinä kentällä pyörinyt. Se olisi varmasti tehnyt vielä jotain piruettilaukkatreeniäkin, jos olisin vain siltä pyytänyt, niin innokkaana se liikkui ja teki hommia kuumuudesta huolimatta. Olen siis vähän ihmeissäni jos se sunnuntain kisoissa ei muka yhtäkkiä enää osaakkaan liikkua "oikein päin".

Ekun kanssa ilmoittauduin kahteen luokkaan, HeA:2 ja HeA FEI World Dressage Challenge -test B 2001. Tarkoituksena oli, että menen tuon kakkosen ensin, koska se oli meidän se "pääluokka" ja JOS Ekku jaksaa niin sitten menen tuon FEIn ohjelman. Mutta jos se on väsynyt/huono tuossa kakkosessa, niin siinä tapauksessa peruisin tuon toisen luokan osallistumisen.
No nyt lähtölistat ilmestyi ja onkin käynyt niin, että ratsastan ensin tuon FEIn radan ja vasta sitten tuon kakkosen... :/ En oo vieläkään oikeen keksinyt uutta sotasuunnitelmaa, mutta taidan kuitenkin tehdä sen lyhyen 20min verkan tuohon ekan luokkaan ja ratsastan sen. Jos Ekku menee siinä hyvin, niin sitten en verkkaa juuri ollenkaan enää kakkoseen ja toivon, että sen paukut riittää vielä siihenkin. Tietysti täytyy vähän katsoa tilanteen mukaan, että mitä teen. Ainoa tavoite on se, että saisin Ekun likkumaan kisoissa niin kuin kotonakin, ja jos se onnistuu, niin se tarkoittaa myös paljon parempia pisteitä :) Nyt vaan peukut pystyyn, kyllä se Ekku siihen kykenee! ;)

Laitan tähän postaukseen vielä pari puhelinräpsyä. Mulla on kyllä suunnitelmissa raahata kamera ja kuvaaja messiin tallireissulle, mutta en oo vaan saanut sitä vielä aikaiseksi :D

Viime sunnuntaina Ekku oli maannut koko aamun laitumella, joten mentiin hirveellä kiirellä tallille suihkuttamaan se ja laitettiin viileän karsinaan. Pelättiin siis, että sillä oli lämpöhalvaus, mutta niin ei onneksi ollut käynyt. Vähäsen se kuitenkin oli tokkurassa, siispä se sai varmaankin jonkun auringonpistoksen tms :D
Cheyn kuulumisia pitkästä aikaa! :D Mummeli on päässyt toimimaan välillä myös kärryponina, jonka virkaan se soveltuu paremmin kuin hyvin :)

Olin just pomppaamassa skopan selkään kun kuulin hirveää örinää laitumilta. Molemmat pojat ne siellä vaan piehtaroi yhtäaikaa :D
Cherppa kuivattelee auringossa jumppatreenin jälkeen
Tää oli kai kuvavastaus kysymykseen "Mitä sä teet?" :D
Ekku lähdössä jälleen auringonlaskuun liitelemään ;) Se oli ihan ihmeissään ja hölmön näkönen kun siirsin sen pois tieltä sivumpaan tuossa käytävällä :D

tiistai 15. heinäkuuta 2014

Tallin muiden asukkaiden esittely

Päätin kerrankin toteuttaa yhden toivepostauksen, jossa esittelen kaikki meidän tallin muut asukkaat, jotka ovat siis meidän omistuksessa. Nämä kaikki on kyllä vilahdellut blogissa silloin tällöin, mutta teen nyt erikseen lyhyen esittelyn kaikista :)
Hevostilannekkin on oikeastaan juuri tällä hetkellä se, että meillä on vain meidän omat hevoset tallissa, joten siellä on ollut aika rauhallinen meininki viime aikoina :D


Uuno Turhapuro "Uuno" (tai Unski) 

Toinen tallin rottametsästäjistä, joka tykkää kiipeillä korkeissa paikoissa. Useinmiten se katseleekin tallin touhuja korkealta karsinoiden kalterien päältä :D


Antero Mertaranta "Antero"/"Mertsi"

Rottametsästäjistä se villimpi tapaus, joka tykkää mm. leikkiä raippojen tupsuilla :D Erittäin seurallinen tapaus, joka kiehnää aina jaloissa ja kiipeilee hartioilla.


Pumpuli, Mimu ja Lili (??) 

Mun siskon puput, jotka ovat olleet meillä niin kauan kuin tallikin. Mutta en edelleenkään itseasiassa tiedä, että kuka on kukakin nimeltään. Saatika sitä, että onko nuo nimet edes oikein :D
Nuo on kaikki jo aika iäkkäitä ja arkoja, mutta viihtyvät mielellään sylissä rapsuteltavana :)


Pablo

Viimeisimpänä (ja todellakin vähäisimpänä) tallin suurin tuholaisolento ja kiusankappale (ainakin jos minulta kysytään ;D) Syö kaikkea, siis kaikkea, mitä eteen tulee! Tässä pari viikkoa sitten se maisteli onnellisena tervakaviorasvaa, eikä se helosaaninkaan kohdalla nirsoile. Mutta mansikkamaalta se syö vain kypsät mansikat (varmasti ihan vain minun kiusaksi). 
Pablon suosikki harrastus on minun ärsyttäminen, johon sillä löytyy useita keinoja. Pablon päivän kohokohta onkin se, kun minä sitten suutun sille ja karjaisen, jolloin se menee äitin tai iskän luokse itkemään ja kantelemaan minusta. Yleensä sitä sitten aletaan säälimään ja joku antaa sille lohdutukseksi jotain herkkua, esim. Corn Flakeseja. Jos kuitenkin käy niin, että tallilla ei ole muita kuin minä, niin Pablo karkaa naapuriin. Ja oi että miten "mukavaa" sitä on aina lähteä sieltä metsästämään. Se pysähtyy vähintään 5 metrin välein ja jos menen liian lähelle, se lähtee kiljuen pakoon. 
Minulla ja Pablolla ei siis edelleenkään oikein kemiat kohtaa, mutta yritetään kovasti sietää toisiamme, vaikka se välillä tiukkaa tekeekin. :D Toisaalta Pablolle tekee ihan hyvää, että on olemassa edes joku, joka ei ihkuta sitä 24/7. Pahoin pelkään, että sillä alkaa kohta nousta nesteet päähän kun kaikki muut, jotka ovat sen tavanneet, tuntuvat elävän jossain Pablo-huumassa ja palvovat sitä kuin jotain jumalaa -_- 

Voisinkin lisätä tähän loppuun pari videopätkää, jotka otin tänään kun hain Pabloa jälleen kerran naapurista kotiin Corn Flakes -paketin kanssa :D Tuo loppusuora sujui aika reippaasti, mutta alkumatkaan meni se puoli tuntia... (Naapuri on siis ehkä 200-300 metrin päässä). Mutta tuo mun puuskutus ei kuitenkaan johdu ängstistä (tai no ehkä vähän siitäkin), vaan mulla on edelleenkin yskä ja hengitystiet tukossa :D

sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Pojat vauhdissa


"Älä kuule luulekkaan että mä tässä sulle ruusukehaiks muutun!" 
Viikko sitten olimme poikien kanssa Korpilahdella kisoissa.
Mä lähdin niin varmalla fiiliksellä Ekun kanssa, mutta se tuotti mulle sitten aikamoisen pettymyksen, yhyy :( Se liikkui etupainoisena ja kättä vasten molemmat Helppo A-luokat. Mä tein kaikkeni, mutta mä en vaan saanut sitä kuuntelemaan mua. Mitähän ihmettä mun liitokaviolle oikein tapahtui yhdessä yössä? Tein silloin edellisenä päivänä vielä lyhyen ratsastuksen kotona ja jätkä oli niin super, että odotin vähintään 10% parempaa tulosta kenttäohjelmasta. Saimme siitä kuitenkin vain 55,521%!!! Oikeesti Ekku, mitä ihmettä sä ajattelit?!
Toisesta luokasta, Helppo A:1:stä, jonka ensiksi menimme, saimme 58,558%, joka sekin on Ekun tasoon nähden erittäin huono tulos. Tällä kertaa kuuma keli vaikutti kuitenkin muihinkin hevosiin kuin Ekkuun, joten siinä luokassa ei kukaan ylittänyt 60%, ja meidän tulos riitti 2.sijaan.
Oi kyllä, 2.sija, sininen ruusuke! Yleensä tuossa tilanteessa kuuluisi olla ilonen ja ylpeä saavutuksestaan, mutta mua alkoi vatuttaa vaan kahta kauheammin :D En mä ois halunnu pärjätä niin huonolla radalla, kun me oltais oikeasti pystytty paljon parempaan. En olekaan varmaan koskaan aikasemmin lähtenyt palkintojenjakoon niin masentuneena kuin tällä kertaa :D
"Nyt Ekku prkl ryhdistäydyt!!" ;D Ei vitsi miten hauskoja kuvia (ja myrtsi-ilmeitä ;D) kamerasta löyty!
Ihana tekohymy ;D Ja ei hemmetti, jollakin on tainnut kertyä suklaajätskit kaksariin... ;) Ja miksi ihmeessä ratsastuskamppeissa (edes kisakamoissa) ei voi vaan koskaan näyttää hyvältä? :D
Tuitui :3
Hessunkin kanssa meni aivan päin sanonko mitä, mutta mä jotenkin osasinkin odottaa, että niin käy. Mä tein Hessunkin kanssa kaikkeni, mutta se päätti vetää nenänsä ryntäisiin ja jolkotella etupainoisena molemmat ohjelmat läpi :/ Ihan sama yritinkö ratsastaa takajalkoja alle ja nenää ylös, sinne alas se kuitenkin heti valui. Ärsyttävää... Ja joojoo, oli ihan hirveä helle, enkä pystyny ratsastamaan täysillä kun tuo musta kisatakki läkähdytti mut melkein hengiltä. Hessullakin oli kuuma karvakerros päällä (niin kuin yleensä :D), mutta kuitenkin... :(

Ja pahoittelut kun mulla on taas vain Ekusta kuvia. Pitäisi kyllä saada ikuistettua Hessukin kisalookissa, vaikka se ei olisi ruusuketta käynytkään hakemassa :D

Pahinta on kuitenkin ehkä se, että heti kisojen jälkeen molemmat pojat on toiminu kotikentällä tosi upeesti. Siis myös Hessunkin kanssa olen vähän tehnyt kokoamisia ja saanut siitä irti tosi hienoa liikettä! Mutta miksi, oi miksi ne ei voi toimia kisoissa samalla tavalla?!! Argghh, mulla menee hermot!
No nyt täytyy keksiä keino, jolla saan samanlaisen meiningin sinne kouluaitojen sisälle kuin kotikentällä. Ei tässä oikeen muukaan auta :/

Tässä kuitenkin myös semmonen juttu, että en itse oikein ole ollut parhaassa vireessä viime aikoina. Oon yskinyt juhannuksesta asti, eli semmoset 3 viikkoa tähän mennessä, eikä loppua näy. Verikokeitten tuloksia ei ole vielä tullut, mutta lääkäri epäili mycoplasmaa tai keuhkoputken tulehdusta, joten olen nyt syönyt antibioottia muutaman päivän. Tuo yskiminen jo pelkästään väsyttää ihan hirveesti, mutta nyt kun on vielä tuo antibioottikuuri, niin olen ollut aivan poikki. Yritän säästää kaikki mun voimat aina ratsastamiseen, mutta välillä ei vaan jaksa :/ Ärsyttävää, koska nyt kesällä ois hyvät kelit treenata ja oon nyt muutenkin pitänyt lomaa tän viikon, eli aikaakin olisi. Mutta eipä tuolle oikein mitään voi. Tietysti tekisi hyvää olla jonkun aikaa kokonaan tekemättä mitään, mutta en varmana pidä mitään ratsastustaukoa nyt kun vihdoin ja viimein mun kentän pohja on hyvä :D Juoksulenkit on kuitenkin ollut pakko unohtaa kun meinasin tukehtua lenkkipolulle ;D Vaikka ratsastus tehokasta liikuntaa onkin, niin onneksi se on enemmän kehonhallintaa kuin tuollaista sykettä nostattavaa.
Tää oli kyllä jotenkin arvattavissa, että heti kun kaikki hevoset on kunnossa, niin sitten kuski sairastuu :D

Mutta siis... Kun nyt saan itseni kuntoon ja ollaan taas ihan täydessä vireessä poikien kanssa, niin mennään taas kisoihin metsästämään parempia pisteitä. Täytyy kysellä valmentajilta vähän apua siihen, että miten saisin heppaset tallustamaan kisoissa niin kuin kotona ja valmennuksissa, niin jospa ne pointisit sitten lähtisi siitä nousuun! :D

Että tälläinen sekava päivitys tällä kertaa! :)

lauantai 5. heinäkuuta 2014

Kehitystä havaittavissa

Vihdoin ja viimein sain siirrettyä kameran kuvat ja videot koneelle, joten nyt olisi taas postausta luvassa! :D

Oon koko kesäkuun ajan käynyt tosi paljon valmennuksissa ja sen kyllä huomaa erityisesti Ekussa:)
Hessun kanssa päästimme myös tosi hyvin vauhtiin kokoamisissa ja tsiisus sentään minkälaista liikettä siitä irtosi parissa valmennuksissa! Sitten Hessun selkä sanoi taas sopimuksen irti ja menikin jälleen kerran pari viikkoa siihen, että hölkyteltiin pitkässä eteen-alas muodossa selkää jumpaten... :/ No ei siinä muuten mitään, mutta kun meidän koko kevät meni jo siihen, niin nyt olisi ihan kiva päästä etenemään tässä hommassa. 

Kävin viime kuussa kahdella minulle uudella valmentajalla, joilta sain tosi paljon apua ja vinkkejä uudesta näkökulmasta. Lisäksi ne tukee hyvin mun vanhojen tuttujen valmentajien oppeja :)
Olen nyt ratsastanut molempien poikien kanssa reilummin takajalkoja syvemmälle mahan alle ja nostanut etuosaa ylös. Ideana siis, että etujalat alakaisi pikkuhiljaa nousta korkemmalle ja paino olisi entistä enemmän takaosalla. Ekun kanssa olemme kotivalmennuksissa koonnut laukkaa jo todella paljon ja menty pätkissä ihan piruettilaukkaan asti. Hessukin alkoi omasta tahdosta esitellä piruettilaukkaa tällä viikolla nyt kun sen selkä alkaa taas olla kunnossa :D

Valmennuksessa kesäkuun alussa

Mua harmittaa nyt kyllä ihan hirveästi kun mulla ei ole ihan uusinta uutta video- tai kuvamatskua, koska viimeset kaksi viikkoa olen joka kerta Ekulla ratsastaessa ollut ihan suupielet korvissa (tai no ainahan mulla on ;D ). Se on ollut aivan mahtava! En tietysti selkään näe, että miltä liike näyttää, mutta auringon paisteella katsoin varjosta kun tein keskiravia ja Ekkuhan lähti ihan lentoon! :D Ja sen kyydissä on ihan mahtavaa istua. 

Jos nyt kuitenkin palataan ajassa vielä vähän taaksepäin, toukokuun loppuun, jolloin kävimme Hankasalmella. Silloin Ekun kanssa irtosi Helppo A:sta 62,069%. Toinen tuomareista tykkäsi Ekusta ihan hirveästi ja avostelupaperi sisältikin paljon hyviä pisteitä, monta 7,5 ja jopa 8 pointsia irtosi vapaasta käynnistä :D Olimmekin juuri ensimmäiset ei-sijoittuneet, jälleen kerran...
Nyt kun katsoin tuota kyseistä Hankasalmen rataa, niin ei uskoisi, että siitä on vasta reilu kuukausi aikaa, sillä Ekku tuntuu kehittyneen siitä jo ihan hirveästi. Laukka-osuus tosin oli siinä jo hyvä, mutta ravissa on kyllä tapahtunut hyvin kehitystä.

Tein kuitenkin lyhyen koosteen tuosta radasta, ja jos nyt lahiaikoina saan hyvää matskua, niin sitten voi verrata nykyistä menoa noihin pätkiin :)



Hessun kanssa noissa kisoissa meni taas ihan päin mäntyä koko homma, koska huonot suitset ja satula + selkä alkoi taas siinä vaiheessa jo oireilla.

Huomenna lähdemme taas Korpilahdelle kisaamaan molempien poikien kanssa. Hessun kanssa aion nyt lähteä radalle vähän erilaisella tekniikalla kuin aiemmin, koska Hessu pystyy paljon enempään kuin 55%, jota se kevään parissa kisoissa nappasi. Ekun kanssa toivon vain, että se sama hyvä meno jatkuu edelleen ja pääsen vähän ratsastamaan sitä pakettiin ja esittämään korkeita askelia. Jos se toimii samanlailla kuin nyt valmennuksissa ja kotitreeneissä on toiminut, niin odotettavissa on hyvät pisteet myös raviosuudesta ;)