lauantai 27. syyskuuta 2014

Saldona sinivalkoisia ruusukkeita

Mulla olisi hirveesti kaikkea kerrottavaa viime aikojen tapahtumista, mutta yhyy kun ei ole aikaa postailla :( Tähän postaukseen ajattelin kuitenkin sisällyttää vain tuloksia ja fiiliksiä kaksista kisoista, mitä meillä on nyt tässä kahden viikon sisällä ollut.

Lyhyesti aluemestaruuskisoista voisin sanoa sen, että olisi pitänyt valita Hessu :D Menin siis junioreiden aluemestaruusluokan molemmilla pojilla, mutta etukäteen piti ilmoittaa, että kummalla kilpailen aluemestaruudesta. No valitsin tietysti Ekun, koska se on saanut parempia tuloksia kuin Hessu. Tuomarit ei kuitenkaan oikein tykänneet Ekusta, joten Hessu sai paremmat prosentit (vähän vajaa 60%) ja sillä tuloksella olisimme voittaneet pronssia. Me ei siis kuitenkaan saatu sitä pronssia, koska olin valinnut aiemmin Ekun mun mestaruusratsuksi.

Mua ei niinkään toi pronssisotku jäänyt vaivaamaan, vaan se, miten huono fiilis jäi molempien poikien osalta. Mulla oli valmentaja mukana, mutta siltikin olin jotenkin niin hermostunut, etten vain saanut edes verkassa kunnon otetta kummastakaan. Radalle lähtiessä oli siis jo valmiiksi vähän huono fiilis. Ekun kanssa menin vielä A:4, joka sisälti lähes kokonaan koottuja askellajeja, ja saatin tulokseksi jotain päälle 58%. Olin tavallaan ihan tyytyväinen, koska tuo oli kuitenkin semmoinen vaativa B luokkiin valmisteleva ohjelma, joita me ei olla vielä juurikaan menty.
Tuolloin samana iltana mulle tuli viesti, että mut on taas valittu mukaan Keski-Suomen koulujoukkueeseen Ypäjälle! Ekun kanssa olimme siellä viimekin vuonna ja meidän osalta reissu oli oikein onnistunut. Tällä kertaa otan molemmat pojat mukaan. Ekulla kilpailen joukkuekisassa HeA luokassa, ja Hessun kanssa menen varmaan sillon lauantaina jonkun luokan ja perjantaina valmentaudun molempien kanssa :)

Viikko sitten meillä oli aluekisat harvinaisen lähellä kotia, ajettiin tallilta vain meidän  pikkukaupungin toiselle puolelle. Hienoa, että tännekkin ollaan saatu kilpailutoiminta astetta suurempiin mittakaavoihin! :D
Otin riskin ja ilmoittauduin myös Hessulla kahteen luokkaan. Oon aina kammonnut ajatusta, että menisin Hessulla lyhyen radan ohjelmia, koska jotenkin tuntuu, että Hessu tarvitsee enemmän tilaa radalla. No nyt menin sen kanssa A:10 radan ja mun paha aavistukseni osoittautui ihan aiheelliseksi, sillä Hessullahan meni tuolla radalla pasmat ihan sekaisin. Luulen kuitenkin sen johtuvan vain siitä, että ohjelma aloitettiin kouluaitojen ulkopuolelta, joten Hessu keksi heti säikkyä alkuohjelman ajan kaikkea mahdollista. Ohjelman lopussa, eli laukkaohjelmassa, Hessu alkoi omin päin tehdä laukanvaihtoja ja raviin siirtymisiä! Lopputervehdykseen me molemmat, sekä kuski että ratsu, tulimmekin henkisesti keskisormi pystyssä :D

Oli jotenkin helpottavaa päästä Ekun kyytiin, vaikka jouduinkin tekemään viimehetken viimeistelyt aikamoisessa kiireessä, sillä luokassa ei ollut kovin montaa osallistujaa. En siinä säheltäessä oikein ehtinyt sitten saada sellaista kunnon tatsia Ekkuun. Rata meni mielestäni ihan ookoosti, mutta ne hienoimmat kootut askeleet tuli vasta lopputervehdykseen astellessa.

Ekun ratakuvat (c) Iida-Maria Ikkala




Me saatiin prosentteja 59,900%. Tuomareiden välillä oli aika isoa heittoa, sillä toiselta tuli 61,200% ja toiselta päälle 58%. Luokassa ei ollut paljoa osallistujia, joten tällä tuloksella voitimme luokan! ;)

Ekkua väsytti palkintojenjaossa :3

Kädet oli muutenkin ohjia täynnä, niin piti keksiä lahjakortille fiksumpi paikka :D
Seuraavassa luokassa, kenttä kutosessa, menin ensiksi Ekulla. Yritin pitää yllä sitä kokoamisastetta, jota Ekku jo vähän vilautti tuossa A:10:ssä. Juuri radalle mennessä Ekku kuitenkin jo ehkä vähän simahti, eikä esim saatu läheskään niin räjähtäviä keskiaskellajeja kuin olisin halunnut. Kuitenkin ihan tyytyväisinä poistuimme radalta. Menimmekin heti alussa luokan johtoon tuloksella 61,563%

Venyy venyy! :D






Hessu jatkoi possuiluaan seuraavassakin luokassa ja sain kyllä kaikilla voimillani ratsastaa sitä, että se pysyi nahoissaan. Lopputervehdykseen tultaessa tuomari nauroikin, kun minä puuskutin niin kuin olisin maratoonin juossut ;D Jos joku edelleenkin väittää, että ratsastus ei ole urheilua, niin minä voin taas tulla pitämään pienen puhuttelun :D
Prosentteja tuli vajaa 58%, eli ei onneksi ihan meidän huonoimmasta päästä kuitenkaan.

Kaksi alempaa kuvaa (c) Anni


Ekun kanssa johdimme luokkaa ihan viimeisen asti, eli siis napattiin voitto myös tästäkin luokasta!


Ekusta on tullut niiiiin hieno mies ;D
Nuo olikin nyt Ekun ensimmäiset voitot koulukisoissa, ja onhan aluetasolla HeA-luokassa pärjääminen muutenkin jo hyvä saavutus tuollaiselle Ekun kaltaiselle karvaooppelille ;)
Nyt voidaankin hyvillä mielin alkaa valmistautua Ypäjän kisaan, joka on loka-marraskuun vaihteessa. Voi kyllä olla mahdollista, että lähdetään ihan extempore jonnekkin päin Suomea kisaamaan vielä ennen Ypäjän reissua, tai sitten alan vaan keskittyä lähenevään valmennuskauteen. 
Mun valmennuskuviot tuleekin nyt vähän muuttumaan tässä loppusyksystä, joten täytyy alkaa valmistautumaan siihen henkisesti :D

lauantai 6. syyskuuta 2014

Vuoristorataa treeneissä

^^Otsikoiden keksimisestä on tullut mulle hirveä ongelma :D

Jos nyt mennään suoraan asiaan, niin en ehtinyt missään välissä päivitellä edellisten kisojen tuloksia heti kisojen jälkeen. Ensinnäkin heti seuraavalla viikolla alkoi kouluratsastuksen MM-kisat, joita seurasin kokoajan, paitsi silloin kun olin itse heppailemassa. Tunnilla pidin puhelinta penaalissa ja katselin kisoja iPhonella, enkä edes jäänyt siitä kiinni! :D  Tietysti oma vikahan se on jos nyt pian alkavalla koeviikolla olen ihan pulassa kun en osaa mitään... Mutta kun joskus asiat täytyy vaan laittaa tärkeysjärjestykseen ;)
Tällä viikolla olikin sitten niin paljon muuta menoa, etten ehtinyt kisakuulumisia päivitellä. Nyt en muista melkein mitään koko kisoista enää kun niistä on jo se kaksi viikkoa. Lyhyesti kuitenkin pakko sanoa se, että molemmat pojat oli tosi huonoja. Saatiin kyllä se perus vähän ja vähän enemmän päälle 60%, mutta en ollut kovin tyytyväinen. Hessun kanssa päätin jättää toisen luokan kokonaan välistä, koska se oli yksinkertaisesti vaan niin hirveä ratsastaa. Se alkoi verkassa keulia ja oli muutenkin tosi hermostuneen oloinen, joten en viitsinyt mennä radalle kaivamaan verta nenästä.

Ekku, täysikuu ja pellolta nouseva usva =täydellinen yhdistelmä, kunhan vain osais vielä kuvata ;D
Tällä viikolla me ollaan valmentauduttu ahkerasti ja olen taas saanut hyvän otteen Hessusta. Viikko sitten asia oli ihan toisin. Tämä mun ja Hessun yhteiselämä on kyllä niin järkyttävää vuoristorataa, että huhhuh. Menee itelläkin jo pää ihan sekasin :D Välillä kaikki menee ihan nappiin ja hetkessä taas mikään ei toimi. 
Keskiviikkona Ekku ja Hessu tuli hakemaan mut koulusta ja lähdettiin suoraan siitä valmennukseen Pohjanmaan suuntaan. Olipas muuten kiva tulla ovesta pihalle kun ensimmäisenä silmiin osuu meidän hevoskoppi ja sen ovesta Ekun pää :D Pojat sais useamminkin tulla hakee mut koulusta.

Valmennus meni tuolloin ihan ookoosti. Hessu meni välillä ihan kivasti, mutta sitten ihan yhtäkkiä se vain iski jarruvaiheen päälle ja alkoi protestoida. Me työstettiin alkuun käyntiä. Luulen, että Hessulle ei toimi sellainen "painostava" tapa ratsastaa sitä käyntiä puhtaaksi, joten se veti siitä sitten herneet nenuunsa jo heti alkuunsa.
Ekku oli ihan jees, mutta vähän laiska reagoimaan jalkaan (tosin olin itsekin jotenkin tosi hidas jalkojeni kanssa, vaikka kuinka yritinkin niitä saada nopeammiksi). Teimme takaosakäännöksiä, koska ne eivät ikinä onnistu meiltä kisoissa. Saadaan niistä aina 4 pistettä, joka laskee prosenttejakin ihan pirusti. Nyt kuitenkin saatiin jo ihan hyvin poljentaa ja Ekun pyllykin saatiin pysymään paikoillaan, joten eiköhän ne tästä pikkuhiljaa ala paranemaan.

Perjantaina mulla oli kotikentällä valmennus ja se meni jo paljon paremmin, Hessun osalta erityisesti. Koin ihan hirveästi ahaa-elämyksiä tuon valmennuksen aikana ja nyt loksahti taas hirveesti palasia kohdilleen! :D Paljon pieniä asioita, joilla on suuri merkitys.
Ekun kanssa menin nivelillä ja Ekkuhan päättikin käyttää heti tilaisuutensä hyväksi ja yrittää punkea niskaansa ylös. Viikon päästä pitäisi mennä junnumestaruusluokka, jossa on pakko mennä nivelillä, joten nyt kyllä pikkusen huolestuttaa. Jos Ekku kotonakin tekee tuota, niin ou gaad mitä se tekee kisatilanteessa... Saatiin muutama pätkä aikaiseksi, jolloin Ekku suostui kulkemaan nätisti siinä oikeassa muodossa, mutta heti kun tulee tiukka paikka, niin se nopeasti nostaa itsensä sieltä pois. Onneksi mun valmentaja tulee kisoihin mukaan, joten täytyy vaan laittaa Ekku yhdessä ruotuun jo heti verryttelyssä :D

Vasten tahtoani joudun nyt muistelemaan näitä yhtiä kisoja kesäkuussa -13. Tässä karmiva esimerkkikuva siitä, miten Ekku osaa heittäytyä laamaksi myös kisatilanteessa. Ekku tiesi kyllä jo hyvinkin, että miten päin kouluhevosen kuuluu kulkea, mutta kun Ekku halusi päästä niskan päälle, niin ei siinä oikein mikään auttanut. Tuolloin päätin, etten ikinä enää kisaa Ekulla nivelillä, jos ei ole ihan pakko. Mun harmikseni kuitenkin kaikki junnuluokat on pakko mennää nivelillä :(
Tähän loppuun on vielä pakko hehkuttaa Cheryä, sillä mummeli oli eilen aivan super! Valmennusten jälkeen nappasin vain ponin laitumelta ja hoidettuani sen päätin mennä ilman satulaa. Myönnettäköön nyt sekin, että ratsastin vain tennarit jalassa, koska ajattelin lähinnä vain humputella. Innostuin kuitenkin menemään kentällä ja suunnitelmiini tulikin muutoksia kun huomasin Cherpan olevan tosi jäykkä taipumaan oikealle. Tein sille siinä sitten n. puolen tunnin jumppauksen ja siitä tuli aivan älyttömän notkea!
Lopuksi ajattelin vielä laukata ympyrällä lyhyesti. En tykkää Cheryn laukasta sitten yhtään, koska kun ponista on 50% lämminveristä, niin valitettavasti sen laukkakin on sellaista nelitahtista räpellystä. Alkuun se laukka olikin huonoa, mutta heti parin kierroksen jälkeen kun vähän työstin sitä, niin ohhoh mitä askelia sieltä tulikaan! Chery on ennen aina yrittänyt paeta siitä tilanteesta, koska se on ollut sille niin vaikeaa. En tiedä mitä siinä oikein tapahtui, mutta ponihan alkoi koota laukkaa kun sitä varovasti kokeilin! Ja siis oikeasti, koottua laukkaa :o Sitä se ei ole kyennyt tekemään koskaan aikaisemmin, tai niin olen vahvasti uskonut. Näköjään tuo mummelikin osaa vielä yllättää :D Ehkä sillä loksahti jotenkin vain palaset kohdilleen, tai sitten se on ottanut mallia Ekusta ja Hessusta. En tiedä, mutta hieno mummoponi se kuitenkin on ;)

<3