sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Verta, hikeä ja kyyneliä

Otsikko kuvastaa harvinaisen hyvin meidän viimeviikkoista lauantaita.

Mun ja Hessun päivä alkoi tuolloin iloisissa fiiliksissä ja napsittiin kymmenittäin hassuja selfieitä :D Taisimpa ig:ssäkin vähän hehkuttaa loman ihanuutta, mutta en aavistanutkaan mitä edessä vielä oli... :/

Nyt olisi niin paljon kerrotavaa, mutta jotta asiat menee aikajärjestyksessä, niin aloitan tästä meidän viikon takaisesta keissistä :D

Vihdoinkin meitsikin pääsi kesälaitumille viime viikon lauantaina :D Mun loma alkoi vähän erilaisella tavalla. Ratsastin tuolloin lauantaina pojat normaaliin tapaan, jonka jälkeen tein iltatallin, eli hain hepat sisälle ja laitoin ruuat nenän eteen. Naureskelin sitten siinä kun Hessu vaan alkoi touhuamaan jotain omiaan karsinassa eikä koskenutkaan iltapuuroonsa. Sen verran tyhmä kun olen, niin ei hälytyskellot tuossa vaiheessa vielä soinut mulla yhtään.

Olin sammuttanut jo valot ym, vaihtanut takin päälle ja vetämässä mopokypärää päähän kun ajattelin vielä käydä antamassa Ekulle ja Hessulle iltapusut. Hessua ei kuitenkaan näkynyt ollenkaan ja kun menin katsomaan, niin se makasi karsinassaan ihan hiestä märkänä. Yritin kuunnella sen vatsaääniä, mutta aika huolestuttavan hiljaiselta kuulosti. Tein diagnoosin, että Hessulla on ähky. Hylkäsin tietty lähtösuunnitelmat heti ja kävin nappaamassa parafiiniöljypurkin lääkekaapista. Kun olin tullut takaisin, niin Hessu makasi jo ihan raadon näkösenä karsinassa ja mulle tuli tuosta näystä kauhea flashback liittyen Cheryn lopetukseen. Kiljasin sitten ehkä turhankin äänekkäästi ja Hessu pomppasi pystyyn saman tien ja ihan kuin olisi sanonut "Ei tässä mitään, vähän vaan pötköttelin".

Suunnattiin suoraan kentälle kävelemään kenttää ympäri ja välillä aina juotin parafiiniöljyä. Kun reipas ponipoika suunnisti paikalle, niin vaihdettiin kävelytysvuoroja tasaisin väliajoin. Pääsin sitten siinä hakemaan kuumemittarinkin, mutta se näytti ihan normaalia Hessun ruumiinlämpötilaa. Välillä kävi myös mielessä, että Hessulla olisi auringonpistos, joten hoidettiin montaa eri sairautta samaan aikaan. Alkuillasta (n. 6-10 aikaan) Hessua piti kävelyttää kokoajan tai muuten vahtia, ettei se makoile. Karsinassa se oli tosi tuskainen, peruutteli seiniin ja meinasi kaatua. Silloin ei kyllä ollut hauskaa, mutta näin jälkeenpäin mietittynä nauratti, kun Hessu tuli aina karsinan oven eteen, katsoi mua silmiin ja paukutti maata. Se yritti hirveästi komentaa mua ja aina kun menin sen viereen niin se oli ihan, että "Auta nyt, tee mulle jotain!". Hessu oli tosi väsynytkin jo siihen aikaan illasta, mutta se lähti aina tosi mielellään kävelemään. Kierrettiin myös peltotietä ympäri ja siellä se virkosi välillä jo ihan kunnolla. Tilanne ei kuitenkaan rauhoittunut, joten oli pakko soittaa eläinlääkäri paikalle. Jouduttiin n. tunti odottelemaan eläinlääkäriä ja mulla oli kyllä jalat jo ihan muussina siinä vaiheessa kun olin koko päivän touhunnut ja rampannut paikasta toiseen. Onneksi Hessu ei enää yrittänyt makoilla, mutta karsinassa se kierti vain pientä ympyrää ihan apaattisen näköisenä.

Kokeiltiin huijata, että sammutettiin valot ja jätettiin hepat nukkumaan, mutta mentiinkin oikeasti vakoilemaan satulahuoneen ikkunasta. No, ei Hessu rauhoittunut, se oli niin kipeä. Onneksi eläinlääkäri kurvasi paikalle joskus 11(?) aikaan, sillä mulla oli kyllä kaikki keinot jo siinä vaiheessa käytetty. Hessu sai kipulääkettä ja sen olo alkoi pikkuhiljaa helpottaa. Eläinlääkäri meinasi vielä letkuttaa Hessun. Laitettiin jo kaikki valmiiksi letkutusta varten, mutta sitten alkoikin se päivän(tai no yön) verinen osuus.

Hessu ei suostunut millään nielemään letkua. Siinä kävi sitten niin, että letku katkaisi jonkun verisuonen ja verta tuli suihkuna. Ja nyt en yhtään liiottele, siis ihan oikeesti sitä tuli kuin hanasta! Oon nähnyt sellaista vaan kauhuleffoissa ja oli tosi karua katsella kun oma pikku höpönassu vuodattaa karsinaansa ison vesilammikon. Mun ilme oli kuulemma vielä huolestuttavampi kuin Hessun verenvuoto (voikohan se muka olla mahdollista :o) :D. Verta tuli niin pitkään, eikä se yhtään hillittänyt, joten ehdin jo luulla, että Hessu vuotaa kuiviin. Hessuhan ei tietty pysynyt paikallaan vaan pyyhki sitä veristä nenuaan ympäri karsinaa ja maalasi kaiken suolakivestä heinähäkkiin ja juoma-automaattiin lähtien punaiseksi. Odoteltiin eläinlääkärin kanssa, että vuoto vähän hillittää ja sitten eläinlääkäri lähti, koska letkutusta ei pystytty tekemään.

Kipulääke alkoi vaikuttaa ja Hessulle alkoi pikkuhiljaa maistua heinä. Rassukalla oli niin nälkä, että jopa karsinassa olevat veriset heinätkin kelpasivat sille. Tuotiin pieni satsi puhtaampaa heinää häkkiin sille ja sen jälkeen alettiin tekemään pikaista puhdistusta, sillä Hessun karsina (ja jotenkin tosi taidokkaasti myös sen ympärys ;D ) näytti siltä, kuin siellä olisi tapettu joku. Kaikki vesiastiat, jotka oli letkutusta varten varattu, Hessu oli sotkenut verestä punaiseksi. Näytti kuin niissä olisi ollut litroittain verta ja sitä olisi vielä valunut ylikin. Hessu ehti tunkea verisen nenunsa heinäkärryihinkin, joten siinäpähän sitten puolen yön aikoihin meidän tallissa oli kova touhu päällä kun pestiin verisiä ämpäreitä ja kottikärryjä. Siinä vaiheessa alkoi kuitenkin jo hymyilyttää, koska Hessu oli taas oman itsensä oloinen.

Hessun mahakin alkoi toimia normaalisti ja poika oli niin väsynyt, että jätin sen nukkumaan (ja muut hevoset, jotka olivat erittäin äkäisiä nukkumarauhan menettämisestään) ja suuntasin kotiin joskus 1-2 välillä yöllä. Hauskaa oli se, että liikkeellä oli päättäripäivän bileistä tulevaa porukkaa ja huomasin, että verisine ja parafiiniöljyisine ratsastushousujeni kanssa en ollut yhtään sen räjähtäneemmän näköinen kuin monet juhlijoista :D Mun ilta oli mahdollisesti sisältänyt paljon enemmän toimintaa ja jännitystä kuin niiden ;)

No mutta ähkystä selvittiin ja jatkettiin pikkuhiljaa taas valmistautumista kisoihin, joista lisää seuraavassa postauksessa :)

Voi Hessurassukkaa :D
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin... :)

5 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Mun oli pakko poistaa edellinen kommentti, kamala kirjoitusvirhe! Mutta voi hyvä jumala kuinka mä säikähdin tuota hessun tapausta :/ mutta onni onnettomuudessa ja loppu hyvin! Ja mä en oo muuten pitkään aikaan käynyt siellä teitä moikkaamassa, hui kamala :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, onneksi ei käynyt huonommin! :) Mä oon muuten miettinytkin, että etkö sä uskalla enää tulla kun Cheryä ei ole :D Mutta siis tervetuloa käymään vaan! Mun oli tarkotus laittaa sulle viestiäkin ja kysellä kuulumisia. Ei olla pitkään aikaan nähty ja olis kyllä kiva nähdä :)

      Poista
  3. Mooi! Onks sun siskolla nyt heppaa vai ratsasteleeko se sun heppoja ? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annilla on jo oma poni :) Mun hevosilla ei ratsasta juurikaan muut kuin minä itse (tai no, kyllä mä harvoille ja valituille saatan joskus Ekkua lainata, mutta Hessun selkään muilla ei ole asiaa :D).

      Poista